Yhteisölähtöinen kotoutuminen
Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilottihankkeessa edistettiin kiintiöpakolaisina eli uudelleensijoitettuina kuntiin saapuneiden maahanmuuttaneiden kotoutumista.
Kotoutumisen alkuvaiheessa sosiaaliset suhteet ja verkostot ovat ensiarvoisen tärkeitä. Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilotissa kiintiöpakolaisina Suomeen saapuneita maahanmuuttaneita kutsuttiin osallistumaan kotoutumistoiminnan kehittämiseen.
Vuoden 2025 loppuun saakka kestänyt pilottihanke käynnistyi tammikuussa 2023. Hanke oli Euroopan unionin osarahoittama. Hankkeessa olivat mukana Punaisen Ristin lisäksi Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak ja Kirkkohallitus. Hanke päättyi joulukuussa 2025.
Hankkeessa mukana olevalle noin 14 kiintiöpakolaisia vastaanottavalle paikkakunnalle perustettiin yhteisökummien ryhmiä, jotka tukivat monipuolisesti pakolaisten kotoutumista. Punainen Risti ja hankekumppanit rekrytoivat ja kouluttivat yhteisökummit tehtävään.
Lue lisää hankkeen saavutuksista täältä.
Lähtökohtana maahanmuuttaneiden tarpeet
Yhteisökummeja ja kiintiöpakolaisina saapuneita valmennettiin löytämään keinoja, jotka auttoivat kotoutujia saamaan tietoa elämästä Suomessa ja tarvittavia taitoja uudella paikkakunnalla toimimiseen. Uskomme, että verkostoissa on voimaa ja lukemattomia mahdollisuuksia. Kotoutujilla on yleensä alussa vain vähän verkostoja ja yhteisöihin pääseminen vie aikaa.
Yhteisökummiryhmät ja ohjaajat järjestivät kiintiöpakolaisina kuntaan muuttaneille erilaisia räätälöityjä toimintamuotoja, joiden avulla kiinni pääseminen uuden kotipaikkakunnan elämään helpottui. Luotimme ryhmien ja yhteisöjen voimaan löytää omat toiminnan tavat. Yhteisö kannattelee jäseniään, myös uusia.
Tavoitteena oli kehittää toimintaa, jossa huomioidaan maahanmuuttaneiden ilmaisemat tarpeet ja toiveet sekä heidän tilanteensa. Kotoutujien lisäksi hyödynsaajia olivat myös osallistuvat kunnat, järjestöt, seurakunnat sekä koko pakolaisten vastaanottojärjestelmä.
Toiminta jatkuu hankkeen jälkeen
Yhteisölähtöisen kotoutumisen hankkeessa kehitettiin monia toimintamuotoja ja -tapoja sekä verkostoja, jotka ovat jääneet osaksi hankkeeseen osallistuneiden paikkakuntien kotoutumisen tuen toimintaa. Toimintaa järjestetään yhä osallistujien toiveita kuunnellen, ja useat hankkeen aikana perustetut kohtaamiskahvilat ja muut tapaamispaikat jatkavat toimintaansa. Myös kotoutumistarjottimia päivitetään säännöllisesti.
Katso hankepaikkakunnat kartalla.
Tutustu hankepaikkakuntiin asukasluvuittain.
Työkaluja sujuvampaan kotoutumiseen
Reseptejä yhteisölähtöiseen kotoutumiseen
Yhteisölähtöisen kotoutumisen reseptikirja tarjoaa käytännön esimerkkejä yhteisöllisen toiminnan mahdollisuuksista sekä työkaluja toiminnan käynnistämiseen. Tutustu resepteihin täällä.
Miten kotoutumista voidaan tukea pienellä paikkakunnalla? Katso Rautjärven reseptit yhteisölähtöiseen kotoutumiseen täältä.
Mitä kuuluu -keskustelut
Mitä kuuluu –keskustelu on matalan kynnyksen työkalu, jonka tavoitteena on kotoutujien kuulluksi tuleminen ja sen myötä kokemus osallisuudesta. Keskustelujen anti auttaa suuntaamaan hankkeen toimintaa paremmin kotoutujien tarpeiden mukaisesti. Kotoutujien kanssa keskustellaan arkisista asioista ennalta määritellyn keskustelurungon mukaan. Kotoutuja saa vastata mihin haluaa. Tarkoituksena on selvittää, mitä kotoutuja tuumii arjesta, mikä toimii, mikä ei, ja minkälaisia toiveita hänellä on. Mitä kuuluu –keskustelun avulla saadaan arvokasta tietoa siitä, miten paikkakunnan toimijat voisivat muokata toimintaansa palvelemaan kotoutujia paremmin.
Kotoutumistarjottimet
Kotoutumistarjotintyöskentelyssä analysoidaan ja kuvataan viranomaisten ja sidosryhmien yhteistyötä eri paikkakunnilla. Yhteisen työskentelyn kautta tehdään näkyväksi myös mahdollisia osallistumisen tai mukaan pääsemisen esteitä, joita yhteisöillä usein on. Niitä pyritään ratkomaan yhteisesti keskustellen. Kotoutumistarjottimia on käytetty kotoutumistyössä vuodesta 2016 lähtien.
Tutustu kotoutumistarjottimiin:
Turun kotoutumistarjotin
Kajaanin kotoutumistarjotin
Äänekosken kotoutumistarjotin
Tutkimusartikkeli: Yhteisölähtöisen kotoutumisen edellytykset ja muodostuminen Suomessa
Tutkimusartikkelissa esitellään kolme yhteisölähtöisen kotoutumisen mallia. Tutkimusartikkelissa on hyödynnetty Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilottihankkeen työntekijöiden haastatteluja.
Yhteisökummit
Yhteisökummi edistää kotoutujien osallistumista yhteisöjen ja järjestöjen toimintaan kotoutujien toiveiden mukaan. Yhteisökummina voi toimia yksin tai ryhmän jäsenenä. Yhteisökummi on käynyt valmennuksen, perehdytyksen tai pätevöitynyt toiminnan kautta. Yhteisökummi on kiinnostunut monenlaisesta toiminnasta, tuntee paikkakunnan toimintamuotoja ja mahdollistaa kotoutujien pääsyn eri yhteisöihin.
Yhteisökummeja varten on kehitetty oma yhteisökummivalmennus. Valmennuksen lopuksi paikkakunnan kotoutujat ja kummit suunnittelevat käynnistyvää toimintaa yhdessä.
Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilotista tuotettuja materiaaleja
Huoneentaulut
Yhteisölähtöisen kotoutumisen huoneentaulu
Artikkelit
Näin tehdään yhteisökummeja, Suomen Punaisen Ristin maahanmuuttotyön uutiskirje 1/2025
Qurban Naseri auttaa pakolaisia kotoutumaan uudelle seudulle; Suomen Punaisen Ristin maahanmuuttotyön uutiskirje 3/2024
Kontakteja rakennetaan yhdessä: Pakolaisten yhteisölähtöisen kotiutumisen pilottihanke Rautjärvellä – UNHCR Suomi
Pohjoismainen yhteisölähtöisen kotoutumisen ja muiden vastaavien aloitteiden verkosto
Pohjoismaisen yhteisölähtöisen kotoutumisen ja muiden vastaavien aloitteiden verkoston tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja jakaa käytännön kokemuksia yhteisölähtöisestä kotouttamisesta Pohjoismaissa.
Lue lisää verkostosta täältä.
Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilotin yhteyshenkilöt
Punainen Risti
Johanna Matikainen: etunimi.sukunimi@punainenristi.fi.
Kirkkohallitus
Ulla Siirto: etunimi.sukunimi@evl.fi
Humak
Satu Riikonen ja Eeva Mäntylä: etunimi.sukunimi@humak.fi
