Aiempaa vahvempia yhteisöjä Eswatinissa, Tadzhikistanissa ja Somaliassa

Kuinka saada humanitaarista apua aiempaa kestävämmäksi? Kuinka tukea paikallisia ihmisiä ja yhteisöjä aiempaa paremmin kestämään kriisejä, katastrofeja ja ilmastonmuutoksen seurauksia? Tätä kaikkea paransi Euroopan Unionin rahoittama hanke yhteistyössä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton ja paikallisten Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kanssa.

Kolmivuotinen ohjelma päättyi 2025. Se paransi yli seitsemän miljoonan ihmisen varautumista 24 maassa. Suomen Punainen Risti vastasi ohjelmien toteutuksesta yhdessä paikallisten yhdistysten kanssa Eswatinissa ja Somaliassa. Lisäksi Tadzhikistanissa Suomen Punainen Risti tuki terveystyötä.

Yhteisöpuutarhat lisäsivät toimeentuloa Eswatinissa

Sibongele Dlamini, 40, hoitaa yhteisöpuutarhaa Etelä-Eswatinissa.
– Puutarhan avulla voin ruokkia perheeni ja saada oman toimeentulon, hän kertoo. 

Euroopan Unionin rahoittamassa työssä Eswatinissa muun muassa elvytettiin yhteisöpuutarhojen perinnettä. 

– Perheemme terveys on parantunut puutarhan ansiosta. Voin myydä osan sadosta, mikä auttaa maksamaan lasten koulumaksuja, Sibongele Dlamini sanoo. 

Työssä parannettiin yhteisöjen kykyä vastata katastrofeihin, ilmastonmuutoksen tuomiin sään ääri-ilmiöihin ja tautiepidemioihin.

Työn saavutti useita tuloksia:

• 39 000 ihmistä pystyy varautumaan aiempaa paremmin ilmastoriskeihin. Esimerkiksi maanviljelijät saivat koulutusta, kuinka viljellä maata ilmastokestävästi.
• 28 000 ihmistä sai tietoa tautiriskeiltä varautumiseen. Vapaaehtoisia koulutettiin ja yhteisöt saivat tietoiskuja terveydestä.
• 104 000 ihmistä sai käteisapua toimeentulonsa parantamiseksi. Lisäksi perustettiin yhteisöpuutarhoja.

Tadzhikistanissa varautuminen tauteihin parani

Mashkhura ja Tadzhikistanin Punaisen Puoliin vapaaehtoinen Abdurahmon tapaavat säännöllisesti.

– Juttelemme kaikenlaisista asioista, kuten miten ehkäistä paleltumia talvella ja välttyä tartuntataudeilta, 17-vuotias Abdurahmon kertoo.

Kun Mashkhuran kolmivuotias poika kaatoi vahingossa tulikuumaa teetä päälleen, Mashkhura muisti Abdurahmonin ohjeet. Perinteisesti palovammaa oli ollut tapana hoitaa leikatulla perunalla, mutta tällä kertaa Mashkhura laittoi lapsen käden viileään veteen. Se auttoi.

Euroopan Unionin tuella Tadzhikistanin Punaisen Puolikuun vapaaehtoisia on koulutettu jakamaan yhteisöissään tietoa ensiavusta, terveydestä ja katastrofeihin varautumisesta.

Työssä saavutettiin lukuisia tuloksia:

• Yli 277 000 ihmisen valmiutta vastata katastrofeihin ja tautiepidemioihin parannettiin. Yhteisöihin perustettiin katastrofeista varoittavat ennakkovaroitusjärjestelmät.
• Yli 54 000 ihmistä oppi varautumaan tautiepidemioihin koulutusten sekä viestintä- ja rokotuskampanjoiden avulla. Vapaaehtoiset koulutettiin havaitsemaan epidemioiden ensimerkit.
• 81 prosenttia yhteisön jäsenistä osaa tärkeimmät keinot tautiepidemioiden estämiseksi.
• Kaikista avunsaajista 12 prosenttia oli vammaisia ihmisiä.

Somaliassa parannettiin ravitsemusta ja terveyttä

Nimco Adbikadir Hassan katsoi, kun Dheeman Mustafe Ahmedin olkavarren ympärys mitattiin. Mittanauhan avulla lasten aliravitsemuksen tasoa on mahdollista seurata. Lisäksi Dheeman Mustafe Ahmedin paino ja pituus mitattiin.

Konfliktit, ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt ja peruspalveluiden heikko tila ovat heikentäneet Somaliassa ruokaturvaa, mikä altistaa lasten aliravitsemukselle. 

Euroopan Unionin hankkeessa yhteisöjen varautumista katastrofeihin ja konflikteihin parannettiin. Lisäksi ihmiset saivat käteisavustusta parantaakseen toimeentuloaan.

Työssä saavutettiin tuloksia:

• 126 000 ihmisen varautuminen katastrofiriskeihin parani muun muassa toimeentuloa parantamalla ja varautumalla ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin karja- ja maataloudessa.
• 374 000 ihmisen terveys parani muun muassa tietoiskuilla, parantamalla lasten ravitsemusta ja kouluttamalla vapaaehtoisia neuvomaan ja havaitsemaan ensimerkkejä terveyteen liittyvistä riskeistä.
• 43 000 ihmistä sai käteisavustusta välttämättömyystarvikkeiden hankkimiseen tai toimeentulonsa parantamiseen.

Teksti: Minttu-Maaria Partanen

Viestinnän asiantuntija