Kansainvälinen apu

• Kansainvälisen Punaisen Ristin korona-hätäapuoperaatioon Afganistanissa 767 831 euroa (UM).
• Bhutanin Punaisen Ristin työtä tuettiin 70 000 eurolla (SPR).
• Tuettiin Punaisen Ristin korona-hätäapuoperaatiota Intiassa n. 1,1 milj. eurolla (UM).
• Kansainvälisen Punaisen Ristin avustustyöhön Myanmarissa 100 000 euroa (SPR) ja happilaitteiden hankintaan yhdessä Tanskan Punaisen Ristin kanssa 60 000 euroa (SPR).
• Nepalin Punaisen Ristin koronatyötä tuettiin 100 000 eurolla (SPR).
• Vaatteita, kenkiä, pehmoleluja, kankaita, ompelutarvikkeita, telttoja ja huopia lähetettiin Tadžikistanin Punaisen Puolikuun kautta jaettavaksi apua tarvitseville. Lähetyksen kuljetus-, vakuutus- ja tullauskulut katettiin katastrofirahastosta.
• Nenäpäivä-lahjoituksilla ja katastrofirahastosta tuettiin Tadžikistanin Punaisen Puolikuun terveyshanketta yhteensä 165 456 eurolla.
• Punaisen Ristin kansainvälisen komitean avustustyöhön Afganistanissa noin kaksi miljoonaa euroa (Ulkoministeriö, UM).
• Afganistanin Punaisen Puolikuun terveystyöhön 627 778 euroa (UM, SPR) sekä kuivuuden uhrien auttamiseen Afganistanissa 100 000 euroa (SPR).
• Avustustyöntekijä Filippiineille.
• Indonesiaan talousalan asiantuntija.
• Vaatteita, kankaita ja avustustarvikkeita lähetettiin Kirgisian Punaisen Puolikuun kautta jaettavaksi avunsaajille. Kuljetus- ja tullauskulut katettiin katastrofirahastosta.
• Malesiaan avustustyöntekijä talous- ja hallintotehtäviin sekä katastrofiavun päällikkö.
•  Lahjoitettiin Mongolian Punaiselle Ristille vaatteita, kankaita, ompelutarvikkeita, ensiapu- ja sairaalatarvikkeita, käsidesiä, telttoja, kamiinoita ja koulutusmateriaalia. Katastrofirahastosta katettiin avun kuljetus, vakuutus, tullausmaksut ja siirtokulut Mongolian Punaisen Ristin varastolle ja jakeluun.
• Myanmarin Punaisen Ristin hätäapuoperaatioon 33 333 euroa (UM, SPR).
• Myanmarin Punaisen Ristin terveys- ja resilienssihankkeen tukemiseen 306 667 euroa (UM, SPR). (Resilienssi = yhteisön kyky toimia muuttuvissa olosuhteissa ja kohdata kriisejä.)
• Katastrofialan asiantuntija Myanmariin.
• Nepalin Punaisen Ristin resilienssiohjelman tukemiseen 440 000 euroa (UM, SPR).

• Punaisen Ristin kansainvälisen komitean avustustyöhön Burkina Fasossa n. 1 milj. euroa (UM).
• Swazimaan Punaisen Ristin ruokaturvaoperaatiota tuettiin 555 570 eurolla (EU, SPR).
• Punaisen Ristin kansainvälisen komitean avustustyötä Etelä-Sudanissa tuettiin 2 milj. eurolla (UM).
• Malawin Punaisen Ristin korona-avustustyötä tuettiin 55 556 eurolla (UM, SPR).
• Tuettiin kansainvälisen Punaisen Ristin korona-hätäapuoperaatiota Nigerissä 563 530 eurolla (UM).
• Viestinnän asiantuntija Norsunluurannikolle tukemaan Punaisen Ristin kansallisten yhdistysten viestintää.
• Katastrofirahastosta tuettiin Somalian Punaisen Puolikuun Mogadishun koordinaatiotoimiston rakennusprojektia 41 000 eurolla.
• Zimbabwen Punaisen Ristin työtä tuettiin 174 442 eurolla (UM, SPR).
• Materiaaliavustushankintoihin ja kuljetuskustannuksiin Burkina Fasossa 167 700 euroa (UM, SPR).
• Burundin Punaisen Ristin yhteisöperustaiseen terveystyöhön 327 778 euroa (UM, SPR) ja järjestön logistiikan sekä talous- ja henkilöstöhallinnan kehittämiseen 20 000 euroa (SPR).
• Burundiin avustustyöntekijä.
• Etelä-Sudanin Punaisen Ristin terveystyöhön 621 111 euroa (UM, SPR).
• Etiopian Punaisen Ristin kehitysyhteistyötä tuettiin 423 833 eurolla (UM, SPR).
• Kenian Punaisen Ristin seksuaali- ja lisääntymisterveyden, sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisyn ja vammaisinkluusion ohjelmaan 234 444 euroa (UM, SPR) sekä peltometsäviljelysohjelman tukemiseen 118 889 euroa (UM, SPR).
• Keniaan kaksi avustustyöntekijää.
• Kenian Punaisen Ristin koronarokotusoperaatiota tuettiin 166 667 eurolla (UM, SPR).
• Malawin Punaisen Ristin Safer Access Framework -hankkeen tukemiseen 31 441 euroa (UM, SPR).
• Nigerin Punaisen Ristin resilienssiohjelman tukemiseen 283 333 euroa (UM, SPR) sekä terveystyöhön 288 889 euroa (UM, SPR).
• Mosambikiin alueellinen logistiikkakoordinaattori.
• Senegaliin Länsi- ja Etelä-Afrikan alue-edustaja.
• Sierra Leonen Punaisen Ristin terveystyöhön 723 554 euroa (UM, SPR) sekä terveysalan asiantuntija. 
• Somalian Punaisen Puolikuun terveystyöhön 528 889 euroa (UM, SPR).
• Zimbabwen Punaisen Ristin terveys- ja katastrofivalmiustyöhön 328 889 euroa (UM, SPR).
• Avustustyöntekijä Zimbabween.

• Libanonin Punaisen Ristin ja Palestiinan Punaisen Puolikuun koronarokotuskampanjoiden järjestämistä tuettiin 563 530 eurolla (UM).
• Punaisen Ristin kansainvälisen liiton avustustyötä Syyriassa tuettiin 1,1 milj. eurolla (UM). Varoilla tuetaan myös Syyrian Punaisen Puolikuun terveystyötä vammaisten parissa.
• Punaisen Ristin kansainvälisen komitean avustustyöhön Jemenissä 2,7 miljoonaa euroa (UM).
• Jemenin Punaisen Puolikuun perusterveydenhuollon työn tukemiseen 300 000 euroa (SPR).
• Avustustyöntekijä Jemeniin koronahoitokeskuksen hallintotehtäviin.
• Punaisen Ristin kansainvälisen komitean miinatyötä Syyriassa tuettiin 1,5 miljoonalla eurolla (UM).
• Syyrian Punaisen Puolikuun fysioterapia- ja inkluusiohankkeeseen 341 000 euroa (SPR).
• Avustustyöntekijä Syyriaan.
• Avustustyöntekijä Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin.

• Punaisen Ristin kansainvälisen komitean avustustyöhön Ukrainassa 1,3 miljoonaa euroa (UM)
• Kroatian maanjäristyksen uhrien auttamiseen 100 000 euroa (SPR).
• Koulutussuunnittelija Unkariin.

• Punaisen Ristin kansainvälisen komitean avustustyöhön Ukrainassa 1,3 milj. euroa (UM).
• Punaisen Ristin kansainvälisen komitean Safer Access Framework -kumppanuusohjelmaan 166 667 euroa (UM, SPR).
• Varattiin SPR:n kenttäviestintäyksikön kalustoon liittyviin toimenpiteisiin 50 000 euroa (SPR) vuosille 2021-2023.
• Maailmanlaajuiseen kehitysyhteistyön viestintäohjelmaan 44 444 euroa (UM, SPR).
• Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten järjestökehitystä tuettiin 111 111 eurolla (UM, SPR).
• Suomen Punaisen Ristin sisäisen oppimisen tukemiseen 40 000 euroa (UM, SPR).
• Punaisen Ristin maailmanlaajuiseen terveysohjelmaan 166 666 euroa (UM, SPR.
• Globaalikasvatuksen ja vaikuttamistyön toteuttamiseen 122 222 euroa (UM, SPR).
• Suojelun, moninaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi globaalisti 200 000 euroa (UM, SPR).
• Ilmastokestävyyden ja katastrofiriskien hallinnan tukemiseen globaalisti 166 666 euroa (UM, SPR).
• Maailmanlaajuiseen korona-avustustyöhön 95 000 euroa (SPR).

• Maanjäristyksen jälkeiseen avustustyöhön Haitissa 100 000 euroa (SPR).

Ilmastonmuutos johtuu luonnollisen kasvihuoneilmiön voimistumisesta, kun ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrä kasvaa voimakkaasti ilmakehässä.

Ilmastonmuutos on aikamme suurin globaali haaste ja mitä suurimmassa määrin myös humanitaarinen kriisi.

Lue lisää ilmastonmuutoksesta

Kuivuus on pitkään kestänyt vähäisen sateen tai sateettomuuden jakso, joka voi pahimmillaan johtaa aavikoitumiseen.

Kuivat kaudet ovat lisääntyneet ja pitkittyneet monilla alueilla ilmastonmuutoksen vuoksi. Pitkittyessään kuivuus voi muuttua katastrofiksi. 

Lue lisää kuivuudesta

Hirmumyrskyksi luokitellaan myrsky, jossa tuulennopeus on vähintään 33 m/s. Hirmumyrskyn halkaisija voi olla 300–1000 km, ja hirmumyrsky voi kohota 10–15 km korkeuteen.

Hirmumyrskyt aiheuttavat pahimmillaan kuolemia, vammautumisia ja mittavia aineellisia vahinkoja.

Lue lisää hirmumyrskyistä

Nälänhädällä ja ruokaturvattomuudella on useita taustatekijöitä. Ruokaturvattomuudesta puhutaan, kun ruokaa ei ole ihmisten saatavilla: sitä on liian vähän tai se on tavoittamattomissa eri syistä johtuvan korkean hinnan tai jakeluongelmien takia. Ruokaturvattomuus on usein seurausta köyhyydestä.

Lue lisää nälänhädästä ja ruokakriisistä

Tarttuvat taudit tappavat valtavasti ihmisiä joka vuosi. Myös uusia viruksia ilmaantuu säännöllisesti. Epidemioita puhkeaa kaikkialla maailmassa, mutta ne ovat vaikeimmin voitettavissa maissa, joissa on heikko elinolosuhteet ja terveysjärjestelmät. 

Lue lisää epidemioista ja pandemioista

Maanjäristys on tärähtelyä, joka seuraa, kun kallioperään varastoitunut jännitys purkautuu äkillisesti. Suurin osa maanjäristyksistä sattuu mannerlaattojen kohtausvyöhykkeillä.

Lue lisää maanjäristyksistä

Tsunami eli hyökyaalto on merenpohjan voimakkaasta liikkeestä syntynyt sarja aaltoja, joka voi aiheuttaa valtavaa tuhoa.

Tsunamiaalto tuhoaa taloja, infrastruktuuria ja kasvillisuutta jopa kilometrien matkalta. Aalto tekee tuhojaan myös vetäytyessään.

Lue lisää tsunameista

Tulvan voi aiheuttaa rankkasade, meriveden nousu, hirmumyrsky, tavallista nopeampi lumen sulaminen tai padon murtuminen. Tulva voi syntyä hyvin nopeasti tai pitkän ajan kuluessa.

Tulvat ovat yleisimpiä luonnononnettomuuksia, ja ne aiheuttavat merkittäviä vahinkoja asumuksille, infrastruktuurille ja elinkeinoille, kuten viljelyksille ja karjalle.

Lue lisää tulvista

Tulivuorenpurkauksessa maan kaasukehään tai pinnalle purkautuu vulkaanisia kiviä, laavaa, tuhkaa ja kaasuja. Purkaukset vaihtelevat suhteellisen rauhallisesta laavan virtauksesta äkillisiin räjähdyksiin.

Tulivuorenpurkaus voi ajaa ihmiset kodeistaan ja vahingoittaa viljelysmaita.

Lue lisää tulivuorenpurkauksista

Sodat aiheuttavat tuhoa ja turvattomuutta ja pakottavat ihmisiä lähtemään kodeistaan. Nykyisin sodat ovat harvoin puhtaasti valtioiden välisiä.

Lue lisää sodista. 

Työmaa kesken. Lisäämme artikkelin piakkoin – kiitos ymmärryksestä.

Mikäli sinulla on kysyttävää aiheesta, ota meihin yhteyttä: info(at)punainenristi.fi