1980-luku – Ensiapupäivystykset kehittyvät

Kaksi lasta, isä ja äiti avaavat ruoka-apupakettia.
Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Suomen Punainen Risti auttaa Puolan kriisissä. Kotimaassa alkavat ensiapupäivystykset, ja terveystyötä kehitetään. Nälkäpäivä-keräys syntyy.

Puola oli 1970-luvulla sosialistinen maa ja kuului Neuvostoliiton etupiiriin. Se ajautui taloudelliseen kriisiin vuosikymmenen lopulla ja tapahtumat johtivat pian maan sosiaalisen turvaverkon romahtamiseen.

Ahdinko synnytti maahan valtiosta riippumattoman Solidaarisuus-ammattiliiton, mistä seurasi poliittinen umpikuja. Maahan julistettiin sotatila, joka syvensi kriisiä entisestään.

Puolalaisia koettelivat paheneva elintarvikepula ja tulva. Puolalaiset saivat avustuksia noin 30 maan Punaisen Ristin yhdistykseltä.

Suomen Punainen Risti avusti keräyksellä sekä lähetti lähinnä vaatteita ja elintarvikkeita, yhteensä 5,4 miljoonan markan arvosta. Lisäksi SPR lähetti maahan muutamia avustustyöntekijöitä. Puola oli SPR:n suurimpia avustuskohteita vuonna 1982.

Muusikot maksavat velkaa

Suomen Punaisen Ristin avustussummat nousivat nopeasti 1980-luvulla. Kamputsean avustusoperaatio vuosikymmenen alussa oli toisen maailmansodan jälkeen suurin yksittäinen kansainvälisen Punaisen Ristin avustusoperaatio.

Erityisesti kasvu johtui kuitenkin katastrofiavun ja kehitysyhteistyön voimakkaasta lisääntymisestä Afrikassa. Huolta aiheuttivat varsinkin kuivuudesta johtuneet nälkäkatastrofit.

Punaisen Ristin avustustyöntekijä hoitaa afrikkalaista naista.
Avustustyötä Etiopiassa. Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Afrikan hätä synnytti uuden tukimuodon: konsertit ja levyt. 1985 suomalaiset rock-muusikot tekivät kansainvälistä mallia mukaillen yhdessä Maksamme velkaa -levyn, jolla kerättiin tukea Etiopiaan.

Neuvosto-Armeniassa yli puoli miljoonaa ihmistä menetti kotinsa ja noin 25 000 henkeä kuoli maanjäristyksessä 1989. SPR:n Auta Armeniaa -keräys tuotti parissa kuukaudessa melkein 5 miljoonaa markkaa.

Avustustoimet saatiin nopeasti käyntiin ja ensimmäisen viikon aikana alueelle lähetettiin mm. kenttäsairaala. Lisäksi SPR tuki alueen jälleenrakennusta mm. rakentamalla terveyskeskuksen Spitakiin.

Kadulle nuorten pariin

Suomen Punaisen Ristin nuoret kokeilivat juhlailtojen katupartiotyötä ensi kertaa Kotkassa 1980. Nuoret veivät juhlinnassa humaltuneita ja loukkaantuneita ikätovereitaan selviämään, jos näiden omat voimat olivat päässeet loppumaan.

Muutama vuosi myöhemmin Helsingissä aloitettiin uudenvuodenyöhön ja vappuun ajoittunut katupäivystys. Ydinkeskustaa kiertäneet ensiapupartiot koostuivat Punaisen Ristin vapaaehtoisista. Työmuoto tuli jäädäkseen.

Apua laskettelurinteisiin

Suomen Punainen Risti pyrkii vastaamaan ajan tarpeisiin. Esimerkiksi laskettelun suosion kasvaessa 1980-luvulla aloitti SPR rinnepäivystyksen 1988.

Järjestön ensiapu- ja laskettelutaitoiset vapaaehtoiset päivystivät hiihtokeskusten rinteillä ja auttoivat loukkaantuneita laskettelijoita. Tarvetta palvelulle oli, koska työmuoto jäi pysyväksi.

Hiv uutena uhkana

1980-luvun alussa Yhdysvalloissa saatiin kuulla oudosta taudista, joka myöhemmin tuli tunnetuksi aidsina. Vuosikymmenen alkupuolella Suomessakin rekisteröitiin parikymmentä tautitapausta, jotka sittemmin tunnistettiin aidsiksi.

Aluksi homoseksuaaleihin yhdistetyn immuunikadon eli aidsin ymmärrettiin pian koskettavan kaikkia.

Suomen Punaisen Ristin immuunikatoprojekti käynnistettiin 1988. Veripalvelu oli jo 1985 ottanut tarpeelliset testit käyttöön ja se osallistui myös alan kansainväliseen yhteistyöhön. Muu järjestö keskittyi kotimaahan.

Puhelinpäivystyksestä vastasi aluksi vajaat 20 sairaanhoitajaa Jyväskylässä ja Helsingissä. 1990-luvulla järjestö perusti Pluspisteitä, joissa saa neuvontaa ja tukea ja joissa on mahdollisuus nimettömään hiv-testiin.

Katukuvassa tulivat tutuiksi Punaisen Ristin hiv-kampanjat. Valistuksen kohteena olivat erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset. Järjestö toteutti mm. Radiomafian ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa nuorille suunnattuja valistuskampanjoita.

Jälkihoidosta ennaltaehkäisyyn

1980-luvulla huomattiin katastrofien korjaamisen olevan hyvin kallista ja työlästä. Vaihtoehtona nähtiin katastrofien ennaltaehkäisy. Siinä puututtiin niihin ongelmiin, joista katastrofien voitiin odottaa kehittyvän.

Pohjoismaisesta aloitteesta käynnistettiin 1980-luvun puolivälissä ennaltaehkäisevän kehitystyön kokeiluprojekteja Itä-Afrikassa ja Keski-Amerikassa.

Tavoitteena oli kehittää paikallisen yhdistyksen valmiuksia ottamalla huomioon todennäköiset uhkakuvat. Suomalaiset olivat molemmissa projekteissa mukana.

Nälkäpäivä syntyi Pälkäneellä

Nälkäpäiväkeräys Pälkäneellä 26.11.1981 Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Suomen Punaisen Ristin katastrofikeräykset keskitettiin 1970-luvulla perinteisesti yhteen avustuskohteeseen. Läheskään kaikki avustusoperaatiot eivät saaneet riittävästi tukea, koska monet katastrofit jäivät ilman huomiota tiedotusvälineissä.

1980-luvun alussa järjestössä keksittiin ongelmaan ratkaisu: Nälkäpäivä-keräys.

Pälkäneen osasto järjesti vuonna 1980 yksipäiväisen katukeräyksen. Keräyksestä tiedotettiin aktiivisesti etukäteen ja aikaan saatiin kunnon tapahtuma. Ideana oli, että lahjoittaja antaisi päivittäistä ateriaansa vastaavan summan keräykseen hädänalaisten tukemiseksi.

Keräyksen tuottoa ei haluttu sitoa vain yhteen katastrofikohteeseen, vaan teemana oli SPR:n kansainvälinen apu.

Keräys onnistui mainiosti. Niinpä se järjestettiin seuraavana vuonna valtakunnallisena ja keräys vakiintui heti osaksi Punaisen Ristin varainhankintaa. Julkisuuskynnys ylitettiin ja varoja saatiin katastrofeihin, jotka muuten olisivat ehkä jääneet ilman tukea.

Jäsenmäärä parhaimmillaan yli 200 000

Suomen Punaisen Ristin jäsenmäärä oli huipussaan 1980-luvun puolivälissä, jolloin se ylitti kolmena vuonna 200 000 jäsenen rajan.

Risteillen rauhaa

Rauhantyö tuli 1980-luvulla osaksi Suomen Punaisen Ristin nuorisotoimintaa. Rauhankasvatus otettiin mukaan nuorten leiriohjelmiin.

YK:n Rauhanvuonna 1986 järjestettiin rauhanristeily, jonka reitti kulki Suomen rannikkovesillä ja saaristossa. Risteilylle osallistui 80 nuorta Pohjoismaista.

Kansainvälinen Punainen Risti järjesti ns. kylmän sodan aikana kaksi kansainvälistä rauhankonferenssia. Ensimmäistä isännöi Jugoslavian Punainen Risti Belgradissa 1975.

Vuonna 1984 Suomen ja Ruotsin Punaiset Ristit järjestivät yhdessä rauhankonferenssin Maarianhaminassa Ahvenanmaalla. Päätöstilaisuus järjestettiin Tukholmassa.

Siirry tästä seuraavaan vuosikymmeneen

Suomen Punaisen Ristin historian vuosikymmenet

Sotalasaretti lähetetään Turkin rintamalle, ja suomalainen Punaisen Ristin yhdistys perustetaan. Lue lisää

Yhdistys aloittaa sairaanhoitajakoulutuksen ja pitää ensimmäisen ensiapukurssinsa. Lue lisää

Sairasmajoja perustetaan kulkutautien torjumiseksi, ja nälänhädän uhreille kerätään apua. Lue lisää

Japanin sotaan lähetetään Suomesta sairasvaunut ja kenttäsairaala. Lue lisää

Ensimmäisen maailmansodan uhreja autetaan myös suomalaisvoimin. Suomi itsenäistyy ja sisällissota syttyy. Lue lisää

Terveyskeskuksia edelsivät Punaisen Ristin sairasmajat. Ensiaputaitojen kehittäminen edistyy. Karjalan pakolaiset saavat apua. Lue lisää

Toinen maailmansota alkaa, ja Punainen Risti vastaa uudenlaisiin tarpeisiin. Lue lisää

Punaisen Ristin rooli kasvaa Suomessa sodan aikana ja sen jälkeen. Lue lisää

Kotimaantyötä yksinäisyyttä vastaan ja terveyden puolesta. Paluu kansainväliseen avustustoimintaan. Lue lisää

Katastrofirahasto syntyy. Biafran nälänhätä herättää auttamishalua. Kotimaan pelastustoimintaa kehitetään. Lue lisää

Pakolaisten saapuminen aiheuttaa ennakkoluuloja. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyy, ja ensiapuopetus uudistuu. Punainen Risti auttaa Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä kärsineitä ihmisiä. Lue lisää

Suomen Punainen Risti auttaa Puolan kriisissä. Kotimaassa alkavat ensiapupäivystykset, ja terveystyötä kehitetään. Nälkäpäivä-keräys syntyy. Lue lisää

Avustustyötä Jugoslavian sodista Estonian uppoamiseen. Nuorten turvatalot perustetaan, psykologisen avun valmiutta vahvistetaan ja maahanmuuttajatyön tarve kasvaa. Lue lisää

Tsunami aiheuttaa poikkeuksellisen avustusoperaation. Kotimaassa kehitetään henkistä tukea ja ikääntyvien ihmisten auttamismuotoja. Lue lisää

Maksutonta ja nimetöntä terveysneuvontaa eri puolilla Suomea.
Terveyttä edistämään