26.11.2019

1890-luku – Teollistuminen kasvattaa kaupunkeja

Kaksi naista sairasvuoteilla hirsistä rakennetussa Punaisen Ristin  sairasmajassa.
Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Sairasmajoja perustetaan kulkutautien torjumiseksi, ja nälänhädän uhreille kerätään apua.

Liikenneyhteydet kehittyivät Suomessa nopeasti 1800-luvun lopulla. Teollistuminen ja kaupungistuminen nostivat monissa maissa esiin uusia sosiaalisia ongelmia, joiden ratkomista ajamaan syntyi sosiaalidemokraattisia puolueita. Suomi sai omansa vuonna 1903.

Suomen asevelvollisuuslaki astui voimaan 1880-luvun alussa ja vuonna 1889 perustettiin Suomen rakuunarykmentti. Se ei kuitenkaan joutunut sotiin, sillä Venäjä pysyi syrjässä kaikista taisteluista 1890-luvulla.

Venäjällä voimistuivat kansallismieliset aatteet, jotka varsinkin vuosisadanvaihteen jälkeen näkyivät Suomeen kohdistettuna sortopolitiikkana.

Sairasmajoja koleran torjumiseen

Nälänhädän perässä tulivat usein kulkutaudit. Näin kävi esimerkiksi 1860-luvulla. Itä-Euroopasta kantautui 1880-luvulla huolestuttavia uutisia levinneestä koleraepidemiasta, ja 1890-luvun alussa kolera levisikin nälän heikentämän väestön keskuuteen Venäjältä.

Epidemia keskittyi itäiseen ja pohjoiseen Suomeen. Suomalainen yhdistys perusti tilapäisiä sairasmajoja kulkutaudin torjumiseen varsinkin Kuopion lääniin. Niihin lähetettiin potilas- ja vuodevaatteita yhteensä 218 sairaspaikkaa varten.

Tilanne parani vuoden 1893 aikana selvästi, mutta seuraavana vuonna kolera tavoitti joitakin rannikkokaupunkeja venäläisten laivojen mukana. Kaupunkeihin rakennettiin väliaikaisia kolerasairaaloita, joihin yhdistys lainasi sairaanhoitovarusteitaan. Pian tämäkin epidemia saatiin taltutetuksi.

Viljaa ja varoja Venäjälle

Suomessa ja Venäjällä koettiin 1880- ja 1890-lukujen vaihteessa useita perättäisiä katovuosia. Ruoka loppui ja joillakin alueilla kehittyi suoranainen nälänhätä. Suomessa katoja tuli eniten maan pohjoisosissa.

Viranomaiset vastasivat avustustoimista kotimaassa, kun Suomalainen yhdistys haavoittuneita ja sairastuneita sotilaita varten keräsi viljaa ja varoja Venäjän nälkää näkevien hyväksi.

Varoja kerättiin lahjoituslistoilla ja lippailla ja viljalahjoituksia otettiin vastaan rautatieasemilla. Avustuskuljetuksille myönnettiin rahtivapaus.

Vuosina 1891-1892 lähetettiin rahaa noin 100 000 markkaa ja viljaakin 5000 markan arvosta. Koska Vienan Karjalassa esiintyi nälänhätää, myös sinne lähetettiin ruisjauhoja 1892. Nälkä alkoi hellittää.

Siirry tästä seuraavaan vuosikymmeneen