1890-luku – Teollistuminen kasvattaa kaupunkeja
Sairasmajoja perustetaan kulkutautien torjumiseksi, ja nälänhädän uhreille kerätään apua.
Liikenneyhteydet kehittyivät Suomessa nopeasti 1800-luvun lopulla. Teollistuminen ja kaupungistuminen nostivat monissa maissa esiin uusia sosiaalisia ongelmia, joiden ratkomista ajamaan syntyi sosiaalidemokraattisia puolueita. Suomi sai omansa vuonna 1903.
Suomen asevelvollisuuslaki astui voimaan 1880-luvun alussa ja vuonna 1889 perustettiin Suomen rakuunarykmentti. Se ei kuitenkaan joutunut sotiin, sillä Venäjä pysyi syrjässä kaikista taisteluista 1890-luvulla.
Venäjällä voimistuivat kansallismieliset aatteet, jotka varsinkin vuosisadanvaihteen jälkeen näkyivät Suomeen kohdistettuna sortopolitiikkana.
Sairasmajoja koleran torjumiseen
Nälänhädän perässä tulivat usein kulkutaudit. Näin kävi esimerkiksi 1860-luvulla. Itä-Euroopasta kantautui 1880-luvulla huolestuttavia uutisia levinneestä koleraepidemiasta, ja 1890-luvun alussa kolera levisikin nälän heikentämän väestön keskuuteen Venäjältä.
Epidemia keskittyi itäiseen ja pohjoiseen Suomeen. Suomalainen yhdistys perusti tilapäisiä sairasmajoja kulkutaudin torjumiseen varsinkin Kuopion lääniin. Niihin lähetettiin potilas- ja vuodevaatteita yhteensä 218 sairaspaikkaa varten.
Tilanne parani vuoden 1893 aikana selvästi, mutta seuraavana vuonna kolera tavoitti joitakin rannikkokaupunkeja venäläisten laivojen mukana. Kaupunkeihin rakennettiin väliaikaisia kolerasairaaloita, joihin yhdistys lainasi sairaanhoitovarusteitaan. Pian tämäkin epidemia saatiin taltutetuksi.
Viljaa ja varoja Venäjälle
Suomessa ja Venäjällä koettiin 1880- ja 1890-lukujen vaihteessa useita perättäisiä katovuosia. Ruoka loppui ja joillakin alueilla kehittyi suoranainen nälänhätä. Suomessa katoja tuli eniten maan pohjoisosissa.
Viranomaiset vastasivat avustustoimista kotimaassa, kun Suomalainen yhdistys haavoittuneita ja sairastuneita sotilaita varten keräsi viljaa ja varoja Venäjän nälkää näkevien hyväksi.
Varoja kerättiin lahjoituslistoilla ja lippailla ja viljalahjoituksia otettiin vastaan rautatieasemilla. Avustuskuljetuksille myönnettiin rahtivapaus.
Vuosina 1891-1892 lähetettiin rahaa noin 100 000 markkaa ja viljaakin 5000 markan arvosta. Koska Vienan Karjalassa esiintyi nälänhätää, myös sinne lähetettiin ruisjauhoja 1892. Nälkä alkoi hellittää.
Suomen Punaisen Ristin historian vuosikymmenet
Sotalasaretti lähetetään Turkin rintamalle, ja suomalainen Punaisen Ristin yhdistys perustetaan. Lue lisää
Yhdistys aloittaa sairaanhoitajakoulutuksen ja pitää ensimmäisen ensiapukurssinsa. Lue lisää
Sairasmajoja perustetaan kulkutautien torjumiseksi, ja nälänhädän uhreille kerätään apua. Lue lisää
Japanin sotaan lähetetään Suomesta sairasvaunut ja kenttäsairaala. Lue lisää
Ensimmäisen maailmansodan uhreja autetaan myös suomalaisvoimin. Suomi itsenäistyy ja sisällissota syttyy. Lue lisää
Terveyskeskuksia edelsivät Punaisen Ristin sairasmajat. Ensiaputaitojen kehittäminen edistyy. Karjalan pakolaiset saavat apua. Lue lisää
Toinen maailmansota alkaa, ja Punainen Risti vastaa uudenlaisiin tarpeisiin. Lue lisää
Punaisen Ristin rooli kasvaa Suomessa sodan aikana ja sen jälkeen. Lue lisää
Kotimaantyötä yksinäisyyttä vastaan ja terveyden puolesta. Paluu kansainväliseen avustustoimintaan. Lue lisää
Katastrofirahasto syntyy. Biafran nälänhätä herättää auttamishalua. Kotimaan pelastustoimintaa kehitetään. Lue lisää
Pakolaisten saapuminen aiheuttaa ennakkoluuloja. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyy, ja ensiapuopetus uudistuu. Punainen Risti auttaa Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä kärsineitä ihmisiä. Lue lisää
Suomen Punainen Risti auttaa Puolan kriisissä. Kotimaassa alkavat ensiapupäivystykset, ja terveystyötä kehitetään. Nälkäpäivä-keräys syntyy. Lue lisää
Avustustyötä Jugoslavian sodista Estonian uppoamiseen. Nuorten turvatalot perustetaan, psykologisen avun valmiutta vahvistetaan ja maahanmuuttajatyön tarve kasvaa. Lue lisää
Tsunami aiheuttaa poikkeuksellisen avustusoperaation. Kotimaassa kehitetään henkistä tukea ja ikääntyvien ihmisten auttamismuotoja. Lue lisää
Työmme
