29.12.2022

1970-luku – Aseet puhuvat lähellä ja kaukana

Naisia, miehiä ja lapsi ruokailemassa vastaanottokeskuksessa.
Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Pakolaisten saapuminen aiheuttaa ennakkoluuloja. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyy, ja ensiapuopetus uudistuu. Punainen Risti auttaa Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä kärsineitä ihmisiä.

Maailmalta oli jo vuosia kiirinyt uutisia pakolaisten muuttoliikkeistä, ennen kuin suomalaiset joutuivat asian kanssa kasvotusten.

Syksyllä 1973 Chilen sotilasvallankaappauksen seurauksena maasta alkoi pyrkiä pois tuhansia chileläisiä, joista Suomi vastaanotti lyhyellä varoitusajalla noin sata. SPR sai vastuun heidän vastaanotostaan ja ensivaiheen huollostaan, kustannuksista vastasi valtio.

Chileläiset olivat poliittisia pakolaisia, ja heidän saapumisensa herätti myös Suomessa poliittisia intohimoja. Suurin osa chileläisistä jatkoi pian Suomesta johonkin kolmanteen maahan.

Seuraavan kerran Suomeen otettiin pakolaisia syksyllä 1979, kun maahan saapui sata vietnamilaista venepakolaista. Punainen Risti huolehti jälleen heidän Suomeen tulon ensivaiheesta.

SPR:llä oli 1970-luvulla keskeinen rooli pakolaisten ensihuoltovaiheessa, koska maahantuloon oltiin Suomessa vielä valmistautumattomia.

Eroon ennakkoluuloista

Sosiaalinen yhteydenpito oli paras tapa murtaa ihmisten eristyneisyys ja vähentää ennakkoluuloja. Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminta tähtäsi sosiaalisten yhteyksien ylläpitoon ja henkisen tuen tarjoamiseen sitä eniten tarvitseville.

1960-luvulla käyty arvokeskustelu kiinnitti järjestö huomion eristetyissä oloissa elävien vankien asemaan. Norjan Punaisen Ristin mallin mukaisesti SPR aloitti vuonna 1971 vankilavierailijatoiminnan Oulun lääninvankilassa. Seuraavina vuosina kokeilua laajennettiin muihin vankiloihin ja toiminnasta tuli pysyvää.

Nuoret saivat 1970-luvulla aiempaa enemmän mahdollisuuksia järjestötyöhön SPR:ssä. Heidän aloitteestaan käynnistettiin 1971 uutena työmuotona kontaktitoiminta. Nuoret ja vammaiset tapasivat kesäleirillä.

Kontaktitoiminnan tavoitteena oli vähentää ihmisten välisiä ennakkoluuloja erilaisuutta kohtaan. Leirit ja muu kontaktitoiminta vakiintuivat osaksi järjestön sosiaalityötä.

Lue myös: Sata vuotta apua pakolaisille

Pelastuspalvelusta Vapepa

Suomen viranomaiset järjestivät pelastustoimintansa uudelleen 1970-luvun alkupuolella. Viranomaistoiminta keskitettiin, mikä johti myös valtakunnallisen Pelastuspalvelun toiminnan uudelleen järjestämiseen.

Pelastustyöstä tuli vuosikymmenen puolivälissä selkeästi viranomaisten johtamaa, ja kansalaisjärjestöjen roolina oli jatkossa täydentää viranomaisten työtä.

Pelastuspalvelu lakkautettiin ja sen tilalle perustettiin Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu (Vapepa). Se oli kansalaisjärjestöjen yhdyselin viranomaisiin päin, ja sen koordinaattoriksi valittiin Suomen Punainen Risti.

Ensiapuopetus uusiksi

Neljä paria, joista toinen istuu kun toinen tekee hänelle siteitä.
Punaisen Ristin ensiapukurssi 70-luvulla. Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Suomessa oli vielä 1970-luvun alkupuolella useita ensiapukoulutusta järjestäviä organisaatioita ja opetus oli laadultaan vaihtelevaa. Suomen Punainen Risti otti tavoitteekseen ensiapukoulutuksen yhtenäistämisen, mikä merkitsi koulutuksen keskittämistä ja standardisoimista.

Järjestö uudisti koko ensiapukoulutusjärjestelmänsä vuonna 1975. Peruskurssin kertauksesta tehtiin syventävä kurssi ja III-kurssia laajennettiin 50-tuntiseksi entistä monipuolisemmaksi harjoituskurssiksi.

Ensiapuryhmien ja niiden johtajien sekä valmiusohjaajien koulutusta parannettiin. Hyväksytyt ensiapuopettajat eli HEO:t, jotka olivat usein hoitoalan ammattilaisia, ryhtyivät vastaamaan ensiapuopetuksesta.

Vuonna 1976 Lääkintöhallitus hyväksyi SPR:n ensiapujärjestelmän yleisesti noudatettavaksi malliksi Suomessa.

Suojele ympäristöä - terveydeksesi

Kaksi hymyilevää naista Punaisen Ristin varusteissa kerää öljyä ämpäriin rannalla.
Suomen Punaisen Ristin nuoret edistivät Itämeren suojelua. Kuva: Suomen Punainen Ristin kuva-arkisto

Suomen Punaisen Ristin nuoret käynnistivät vuonna 1972 ympäristönsuojelun kokeiluprojektin. Tavoitteena oli Itämeren suojelun edistäminen. Projektin kansainvälinen osa toteutettiin yhteistyönä muiden Itämeren maiden Punaisten Ristien kanssa.

Projekti sai Suomessa nimekseen "Suojele ympäristöä - terveydeksesi" ja siihen liittyi mukaan runsaasti opiskelijoita. Suomessa järjestettiin mm. ympäristö- ja ympäristösuojelutietoutta lisääviä kampanjoita.

Kansainvälinen osuus päättyi 1974, koska Itämeren valtioiden viralliset tahot olivat hakeutumassa ympäristökysymysten äärelle eikä päällekkäistä työtä kannattanut tehdä. Suomessa ympäristökysymykset kiinnostivat järjestön nuoria tämän jälkeenkin.

Patruunatehdas räjähtää Lapualla

Kymmeniä ihmisiä raivaa tuhoutunutta materiaalia, kuten laudanpätkiä.
Pelastus- ja raivaustöitä Lapualla. Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Valtion patruunatehtaan ammusvarasto räjähti Lapualla 13.4.1976. Kokonainen rakennus lensi ilmaan ja kaikki varaston alapuolella olleen lataamon työntekijät kuolivat.

Onnettomuudessa menehtyi yhteensä 40 ihmistä ja vanhempansa menetti 76 lasta. Lisäksi räjähdys aiheutti lähiympäristön taloissa huomattavia tuhoja.

Punaisen Ristin paikallisosaston ensiapujoukot avustivat palokuntaa ja poliisia Lapualla. Järjestö auttoi sairaankuljetuksen järjestämisessä Seinäjoen keskussairaalaan, jonne Veripalvelu kuljetti helikopterilla verta veripankistaan.

Onnettomuudessa kärsineet saivat paljon aineellista ja henkistä tukea lähimmäisiltään. Tämän lisäksi SPR arvioi papin ja poliisin kanssa onnettomuuden synnyttämät tarpeet katastrofista kärsineissä perheissä.

Katastrofin saama julkisuus sysäsi lahjoittajat liikkeelle jo ennen avustuskeräyksen käynnistämistä. Keräys tuotti muutamassa viikossa peräti 6 miljoonaa markkaa.

Punainen Risti jakoi aineellista apua, kuten vaatteita ja kodinkoneita, ja järjesti kodinhoitoapua vanhempansa menettäneille sekä rahallista toimeentuloapua. Järjestö antoi varat psykologin palkkaamiseen Lapuan terveyskeskukseen ja luovutti kauppalan käyttöön kotipalveluauton.

Alkusyksystä perustettiin Lapualle kaksi toimikuntaa. Sosiaalisen katastrofiavun toimikunta jakoi varoja paikkaamaan toisen aviopuolison menehtymisestä johtuneita taloudellisia menetyksiä.

Opintotukitoimikunta rahoitti vanhempansa menettäneiden lasten opintoja. Avustustoimikuntien työ päättyi virallisesti vuonna 1999.

Humanitaarisuuden sanansaattaja

Kansainvälinen rauhanliike voimistui 1970-luvulla, mikä näkyi myös Punaisen Ristin toiminnassa.

Suomessa järjestö aloitti vuosikymmenen lopulla humanitaarisen koulutuksen kurssit. Kimmoke saatiin oivalluksesta, että järjestön työ oli perimmältään rauhantyötä, koska sillä puututtiin sotien taustalla piileviin ongelmiin ja pyrittiin lisäämään inhimillisyyttä maailmassa.

SPR käynnisti 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa kansainvälisen oikeuden kurssit. Koulutusta annettiin mm. maan sotilasjohdolle. Punaisen Ristin koulutustoiminta kasvoi muutenkin noihin aikoihin, sillä 1970-luvulla järjestön tehtävät olivat lisääntyneet nopeasti.

Sata vuotta täyteen

Suomen Punainen Risti juhli 1977 satavuotistaipalettaan teemalla Auttamisen uusi vuosisata. Juhlavuoden aikana järjestettiin runsaasti tapahtumia ja kampanjoita ja moni kansansuosikki osallistui juhlavuoden ohjelmaan.

Katri Helena Suomen Punaisen Ristin 100-vuotismainoksessa 1977. Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Kansainvälistä apua

Kansainväliset avustusoperaatiot lisääntyivät 1970-luvulla nopeasti. Aseelliset yhteenotot käynnistivät avustusoperaatioita enimmäkseen Afrikassa ja Aasiassa.

Libanonissa uskonnollisten ryhmien väliset jännitteet roihahtivat sodaksi 1975.

Pohjoismaiset Punaiset Ristit varustivat alueelle kenttäsairaalan, johon Suomen Punainen Risti lähetti verituotteita ja verensiirtolaitteita ja vuonna 1976 yhteensä 19 lääkäriä, sairaanhoitajaa ja lääkintävoimistelijaa sekä henkilöapua avustustarvikkeiden jakelu- ja kuljetustehtäviin.

Katastrofiapua annettiin poikkeuksellisesti myös Eurooppaan Kyproksen kriisin takia. Kyproksen turkkilaisten ja kreikkalaisten väliset jännitteet kärjistyivät sotatoimiksi 1974, ja alueesta tuli kyseisenä vuonna SPR:n suurimpia avustuskohteita.

Avustustyöntekijät, lääkäri Matti Vehaskari ja sairaanhoitaja Ritva Tuohiniemi Kyproksella 1974.
Avustustyöntekijät, lääkäri Matti Vehaskari ja sairaanhoitaja Ritva Tuohiniemi Kyproksella 1974. Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Avustustyöntekijäreservi syntyy

Ensimmäiset Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijät lähtivät kansainvälisiin tehtäviin jo 1800-luvulla. Katastrofiavun ja kansainvälisen yhteistyön kehittyessä 1900-luvulla havaittiin tarve avustustyöntekijöiden henkilöreserville, josta voitaisiin kutsua koulutettuja ammattilaisia töihin nopeasti katastrofin tapahduttua.

Ensimmäinen Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen henkilöreservin peruskurssi järjestettiin toukokuussa 1970. Kurssilla oli viisikymmentä osallistujaa, ja 70-luvun loppuun mennessä reservin vahvuus oli jo 200 koulutettua avustustyöntekijää.

Avustustyöntekijöiden peruskoulutuksen käyneistä ammattilaisista muodostui vuosikymmenten myötä laaja, kansainvälisesti arvostettu henkilöreservi, joka pystyy reagoimaan nopeasti avun tarpeeseen niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.



Siirry tästä seuraavaan vuosikymmeneen

Suomen Punaisen Ristin historian vuosikymmenet

Sotalasaretti lähetetään Turkin rintamalle, ja suomalainen Punaisen Ristin yhdistys perustetaan. Lue lisää

Yhdistys aloittaa sairaanhoitajakoulutuksen ja pitää ensimmäisen ensiapukurssinsa. Lue lisää

Sairasmajoja perustetaan kulkutautien torjumiseksi, ja nälänhädän uhreille kerätään apua. Lue lisää

Japanin sotaan lähetetään Suomesta sairasvaunut ja kenttäsairaala. Lue lisää

Ensimmäisen maailmansodan uhreja autetaan myös suomalaisvoimin. Suomi itsenäistyy ja sisällissota syttyy. Lue lisää

Terveyskeskuksia edelsivät Punaisen Ristin sairasmajat. Ensiaputaitojen kehittäminen edistyy. Karjalan pakolaiset saavat apua. Lue lisää

Toinen maailmansota alkaa, ja Punainen Risti vastaa uudenlaisiin tarpeisiin. Lue lisää

Punaisen Ristin rooli kasvaa Suomessa sodan aikana ja sen jälkeen. Lue lisää

Kotimaantyötä yksinäisyyttä vastaan ja terveyden puolesta. Paluu kansainväliseen avustustoimintaan. Lue lisää

Katastrofirahasto syntyy. Biafran nälänhätä herättää auttamishalua. Kotimaan pelastustoimintaa kehitetään. Lue lisää

Pakolaisten saapuminen aiheuttaa ennakkoluuloja. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyy, ja ensiapuopetus uudistuu. Punainen Risti auttaa Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä kärsineitä ihmisiä. Lue lisää

Suomen Punainen Risti auttaa Puolan kriisissä. Kotimaassa alkavat ensiapupäivystykset, ja terveystyötä kehitetään. Nälkäpäivä-keräys syntyy. Lue lisää

Avustustyötä Jugoslavian sodista Estonian uppoamiseen. Nuorten turvatalot perustetaan, psykologisen avun valmiutta vahvistetaan ja maahanmuuttajatyön tarve kasvaa. Lue lisää

Tsunami aiheuttaa poikkeuksellisen avustusoperaation. Kotimaassa kehitetään henkistä tukea ja ikääntyvien ihmisten auttamismuotoja. Lue lisää

Mitä Punainen Risti tekee?
Mitä Punainen Risti tekee?
Punainen Risti tukee maahanmuuttaneita
Punainen Risti tukee maahanmuuttaneita