1940-luku – Suomi mukana maailmansodassa

Parikymmentä Punaisen Ristin sairaanhoitajaa sonnustautuneina Punaisen Ristin asuihin ja hihamerkkeihin.
Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Punaisen Ristin rooli kasvaa Suomessa sodan aikana ja sen jälkeen.

Toisesta maailmansodasta sukeutui kuusi vuotta kestänyt taistelu. Se alkoi Euroopassa Saksan hyökkäyksestä Puolaan 1939 ja päättyi Japanin antautumiseen Yhdysvaltojen armeijalle 1945.

Suomi kävi sotaa Neuvostoliittoa vastaan ensin talvisodassa 1939-1940 ja sitten jatkosodassa kesästä 1941 syksyyn 1944. Rauhanehtoihin kuului saksalaisten joukkojen ajaminen pois maasta eli Lapin sota syksyllä 1944.

Suomi joutui myöntymään huomattaviin alueluovutuksiin maan itärajalla sekä muihin sotakorvauksiin.

Karjalasta paenneille apua

Suomen Punainen Risti vastasi jatkosodan aikana Karjalan siirtoväen huollosta, sillä rauhanaikainen terveyden- ja sairaanhoito oli jäänyt terveyssisarten harteille.

Järjestö ylläpiti mm. siirtoväelle tarkoitettuja sairaaloita ja lastenkoteja, ja heille järjestettiin esimerkiksi Hämeen piirissä ilmainen lääkärinhoito ja joillakin paikkakunnilla maksuton hammashoito.

Kun karjalaiset muuttivat takaisin kotimailleen, Punainen Risti huolehti terveydenhuollosta Karjalassa ja järjesti ruoka-apua.

Vanhat huoltotehtävät käynnistettiin uudelleen vuonna 1944 sitä mukaa kun siirtoväki joutui jälleen pakenemaan länteen Neuvostoliiton hyökkäyksen alta. Rauhan palattua SPR auttoi Karjalan evakuoinnissa.

Oppia hitsauksesta hierontaan

Sotasokeiden työkeskus Nynäsissä. Taisto Lähteensuo ja Toivo Olli opettelevat kutomaan kangaspuilla 1949. Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Kymin Osakeyhtiö lahjoitti Suomen Punaiselle Ristille Heinolassa sijainneen Nynäsin kartanon sitä ympäröivine maineen vuonna 1947. Tiluksille asettui aluksi Mikkelin piirin vanhainkoti ja sotasokeiden työkeskus.

Sotasokeat kävivät Nynäsissä koulutuksessa koko 1950-luvun, kunnes työkeskus lopetti toimintansa siellä ja kartanon ulkorakennukset siirtyivät sotasokeiden virkistyskäyttöön. Sotasokeat vierailivat Nynäsissä vielä 1990-luvulla.

SPR on 1960-luvulta lähtien järjestänyt Nynäsin kartanon mailla ensiapukursseja. Kartanolla alettiin myöhemmin järjestää muutakin koulutusta, joka vuosituhannen vaihteessa keskitettiin ulkorakennuksiin ja 150 vuotta vanha kartano pihapiireineen otettiin juhlakäyttöön.

"Hymyillen reippaasti veresi anna"

Hymyileviä poliisimiehiä ja Punaisen Ristin sairaanhoitajia. Neljä poliiseista makaa vuoteella ja luovuttaa verta.
Poliisit luovuttamassa verta 1940-luvulla. Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Verta oli luovutettu tarvitseville jo maailmansotien välisenä aikana, ja sota-aikana veripalvelusta huolehti puolustusvoimat.

Rauhan palattua vastuu oli jälleen siirtymässä siviilien harteille, mutta kunnollinen siviiliorganisaatio puuttui.

Hyvin toimiva veripalvelu oli järjestettävä pikaisesti varsinkin suurissa sairaaloissa, joissa suoritettiin paljon verta vaativia kirurgisia operaatioita.

Suurten helsinkiläisten sairaaloiden aloitteesta Suomen Punainen Risti otti vastuulleen veripalvelun ylläpitämisen maassamme vuoden 1948 alusta. Pian tämän jälkeen järjestö alkoi perustamaan verenluovutustoimistoja ympäri maata. 1950-luvun alussa käynnistettiin myös Liikkuva Veripalvelu.

Verijalosteiden valmistus aloitettiin jo 1950-luvulla, ja seuraavalla vuosikymmenellä orasti myöhemmin tärkeäksi tullut veren tieteellinen tutkimus. Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu on tullut kansalaisille parhaiten tunnetuksi verenluovutustilaisuuksien järjestäjänä.

Lue myös: Hengenpelastavia kädenojennuksia Veripalvelussa vuodesta 1948

SPR hoitaa sodassa haavoittuneita

Presidentti Risto Ryti vierailulla Suomen Punaisen Ristin sairaalassa Töölössä 1941. Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Talvi- ja jatkosodan aikana kuoli 60 000 ja haavoittui noin 200 000 suomalaista sotilasta. Erään arvion mukaan invalidisoituneita oli melkein 78 000 miestä.

Taistelujen tauottua sota- ja kenttäsairaalat voitiin lakkauttaa. Suomen Punaisen Ristin sairaala muutettiin sotavammasairaalaksi ja invalidihuollosta tuli tärkein veteraanien hoitomuoto.

Kunnollisesti järjestetyn invalidihuollon tarve huomattiin jo talvisodan aikana, ja syksyllä 1940 aloitti työnsä invalidisairaala, jonka toiminnassa Punaisella Ristillä oli keskeinen rooli.

Sairaalan yhteydessä toimivat poliklinikka, proteesipaja ja invalidikanslia, joka teki yhteistyötä invalidihuoltoon keskittyneiden yhteisöjen kanssa ja tuki invalidien työllistämiskursseja. Kanslia jakoi sotainvalideille myös kertakaikkisavustuksia.

Jatkosodan aikana suuri osa sotainvalideista siirrettiin Ruotsiin hoitoa ja koulutusta saamaan. Rauhan palattua SPR jatkoi työtä invalidihuollon parissa. Se huolehti jatkossa invalidikodeista, osallistui huoltotehtäviin ja hoiti sotasokeiden asioita.

Invalidien huoltoon kuului kuntoutus ja Punainen Risti järjesti myös ammattikoulutusta sotainvalideille.

Sairaanhoitajat mobilisoidaan sotaan

Neljä Punaisen Ristin sairaanhoitajaa työssään. Miestä tuodaan paareilla sisään kenttäsairaalaan.
Haavoittunutta tuodaan kenttäsairaalaan. SPR:n sairaanhoitajilla oli Mannerheimin määräyksestä hunnut. Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Sairaanhoitajareserviä oli rakennettu 1920-luvun puolivälistä lähtien, ja syksyllä 1939 siihen kuului noin 3800 vapaaehtoista.

Talvisodan aikana toimi Suomen Punaisen Ristin varustamina yhdeksän kenttäsairaalaa ja järjestön oma sairaala sotasairaalana. Jatkosodassa järjestö luovutti puolustusvoimille lisäksi seitsemän kenttäsairaalan varustukset.

Sotien aikana SPR:n reserviin liittyi runsaat 6100 sairaanhoitajaa, mikä oli melkein 2/3 sairaanhoitajakunnasta. He suorittivat yhteensä 13 000 sairaanhoitotehtävää pääasiassa sotasairaaloissa ja kenttäsairaaloissa. Näissä tehtävissä menetti henkensä 26 sairaanhoitajaa.

Jatkosodan alkaessa perustettiin sairaanhoitajien työn tueksi apusisarjärjestö, joka värväsi nuoria naisia apusisariksi. Heiltä ei edellytetty sairaanhoitoalan ammattikoulutusta. Jatkosodassa työskenteli yli 3500 apusisarta.

Amerikan apua kotirintamalle

Lapsia avaamassa tarvikepaketteja pulpettiensa ääressä.
Amerikan Punainen Risti lähetti suomalaislapsille mm. lahjapaketteja, jotka jaettiin kouluissa. Helsingin Lapinlahden kansakoululaiset avaavat syyskuussa 1948 paketteja, joissa oli mm. kyniä, vihkoja, saippuaa ja kampoja Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Suomi vastaanotti mm. muiden Pohjoismaiden Punaisilta Risteiltä apua armeijan lääkintähuoltoon. Varsinkin kotirintaman tarpeisiin apua saatiin Amerikan Punaiselta Ristiltä, joka lähetti jo talvisodan aikana runsaasti elintarvikkeita, lääkkeitä, vaatteita ja muita tarvikkeita.

Yhdysvaltojen tultua mukaan sotaan vuoden 1941 lopulla maat joutuivat vastakkaisille puolille ja amerikkalaisen yhdistyksen ponnistelut keskitettiin oman armeijan hyväksi. Niinpä yhdistyksen avustustoiminta Suomessa lakkasi.

Amerikan apua saatiin jälleen sotien päätyttyä muutaman vuoden ajan.

Siirry tästä seuraavaan vuosikymmeneen

Suomen Punaisen Ristin historian vuosikymmenet

Sotalasaretti lähetetään Turkin rintamalle, ja suomalainen Punaisen Ristin yhdistys perustetaan. Lue lisää

Yhdistys aloittaa sairaanhoitajakoulutuksen ja pitää ensimmäisen ensiapukurssinsa. Lue lisää

Sairasmajoja perustetaan kulkutautien torjumiseksi, ja nälänhädän uhreille kerätään apua. Lue lisää

Japanin sotaan lähetetään Suomesta sairasvaunut ja kenttäsairaala. Lue lisää

Ensimmäisen maailmansodan uhreja autetaan myös suomalaisvoimin. Suomi itsenäistyy ja sisällissota syttyy. Lue lisää

Terveyskeskuksia edelsivät Punaisen Ristin sairasmajat. Ensiaputaitojen kehittäminen edistyy. Karjalan pakolaiset saavat apua. Lue lisää

Toinen maailmansota alkaa, ja Punainen Risti vastaa uudenlaisiin tarpeisiin. Lue lisää

Punaisen Ristin rooli kasvaa Suomessa sodan aikana ja sen jälkeen. Lue lisää

Kotimaantyötä yksinäisyyttä vastaan ja terveyden puolesta. Paluu kansainväliseen avustustoimintaan. Lue lisää

Katastrofirahasto syntyy. Biafran nälänhätä herättää auttamishalua. Kotimaan pelastustoimintaa kehitetään. Lue lisää

Pakolaisten saapuminen aiheuttaa ennakkoluuloja. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyy, ja ensiapuopetus uudistuu. Punainen Risti auttaa Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä kärsineitä ihmisiä. Lue lisää

Suomen Punainen Risti auttaa Puolan kriisissä. Kotimaassa alkavat ensiapupäivystykset, ja terveystyötä kehitetään. Nälkäpäivä-keräys syntyy. Lue lisää

Avustustyötä Jugoslavian sodista Estonian uppoamiseen. Nuorten turvatalot perustetaan, psykologisen avun valmiutta vahvistetaan ja maahanmuuttajatyön tarve kasvaa. Lue lisää

Tsunami aiheuttaa poikkeuksellisen avustusoperaation. Kotimaassa kehitetään henkistä tukea ja ikääntyvien ihmisten auttamismuotoja. Lue lisää