1900-luku – Venäjä ja Japani sotivat

Miehiä ja sairaanhoitajanaisia junan edustalla.
Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Japanin sotaan lähetetään Suomesta sairasvaunut ja kenttäsairaala.

Eurooppalaiset valtiot eivät 1800-luvun lopulla käyneet sotia omalla mantereellaan. Ne taistelivat muualla alistamalla muita kansoja siirtomaahallintonsa alaisuuteen.

Ulkoeurooppalaisten valtioiden kanssa käydyt taistelut eivät yleensä vaatineet kovin paljon kuolonuhreja eurooppalaisten armeijoissa. Poikkeuksen muodosti Venäjän ja Japanin sota 1904-1905.

Yhteentörmäykseen ajauduttiin, koska molemmat halusivat laajentaa valtapiiriään Kauko-Idässä. Japanista oli kehittynyt voimakas teollisuusvaltio, joka tunsi hyvin länsimaista sotateknologiaa.

Venäjän ongelmana olivat valtavat etäisyydet. Sen sodanjohto toimi Pietarista käsin, ja armeijan siirrot taistelualueelle piti tehdä Euroopan puolelta.

Venäjän meritaisteluista tuli katastrofeja ja maallakin jouduttiin sotimaan alivoimalla. Lopulta Venäjä hävisi sodan, ja sen miestappiot laskettiin kymmenissä tuhansissa.

Sairasvaunut kehityksen kärjessä

Suomalaiset sairaankuljetusta varten tehdyt kärryt palkittiin Punaisen Ristin VII konferenssissa Lontoossa 1907.
Suomalaiset sairaankuljetusta varten tehdyt kärryt palkittiin Punaisen Ristin VII konferenssissa Lontoossa 1907. Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Suomalainen yhdistys oli aluksi aikeissa lähettää Venäjän-Japanin sotaan ensiapuaseman. Koska siihen ei ollut varaa, varustettiin rintamalle kaksi sairasvaunua, "lentävää ambulanssia". Niiden suunnittelu oli aloitettu jo 1880-luvulla.

Kevyet, kaksipyöräiset ja hyvin jousitetut hevosvetoiset vaunut osoittautuivat ketteräksi kuljetusneuvoksi haavoittuneiden ja sairastuneiden sotilaiden siirtämisessä taistelujen melskeestä turvallisemmalle hoitopaikalle.

Vaunut saivat tunnustusta sodan jälkeen. Lontoossa 1907 Punaisen Ristin kansainvälisessä konferenssissa järjestettiin sotilaslääkintäkaluston näyttely, jossa vaunut palkittiin.

Kenttäsairaala tositoimissa Japanissa

Kun tieto Venäjän-Japanin sodan syttymisestä saatiin vuonna 1904, Suomalaisen yhdistyksen haavoittuneita ja sairastuneita sotilaita varten odotettiin osallistuvan Venäjän armeijan lääkintähuoltoon.

Suomalaiset lähettivät Venäjän Punaiselle Ristille sadan vuodepaikan varustukset ja varustivat oman 40-paikkaisen kenttäsairaalan. Retkikuntaan kuului ylilääkäri, 3 alilääkäriä, 5 sairaanhoitajaa, 3 välskäriä, 2 kirvesmiestä, kokki ja pesulan hoitaja. Retkikunta vaihdettiin puolen vuoden jälkeen.

Avustusoperaatio merkitsi suomalaisen yhdistyksen tulikastetta. Sen siirrettävä sairaala eli ambulanssi toimi ensi kertaa rintaman läheisyydessä tositoimissa. Potilaita tuli yli 500 ja hoitopäiviä kertyi melkein 8800. Suomalaisten kenttäsairaala sai kiitosta siisteydestään ja hyvästä järjestyksestä.

Siirry tästä seuraavaan vuosikymmeneen

Suomen Punaisen Ristin historian vuosikymmenet

Sotalasaretti lähetetään Turkin rintamalle, ja suomalainen Punaisen Ristin yhdistys perustetaan. Lue lisää

Yhdistys aloittaa sairaanhoitajakoulutuksen ja pitää ensimmäisen ensiapukurssinsa. Lue lisää

Sairasmajoja perustetaan kulkutautien torjumiseksi, ja nälänhädän uhreille kerätään apua. Lue lisää

Japanin sotaan lähetetään Suomesta sairasvaunut ja kenttäsairaala. Lue lisää

Ensimmäisen maailmansodan uhreja autetaan myös suomalaisvoimin. Suomi itsenäistyy ja sisällissota syttyy. Lue lisää

Terveyskeskuksia edelsivät Punaisen Ristin sairasmajat. Ensiaputaitojen kehittäminen edistyy. Karjalan pakolaiset saavat apua. Lue lisää

Toinen maailmansota alkaa, ja Punainen Risti vastaa uudenlaisiin tarpeisiin. Lue lisää

Punaisen Ristin rooli kasvaa Suomessa sodan aikana ja sen jälkeen. Lue lisää

Kotimaantyötä yksinäisyyttä vastaan ja terveyden puolesta. Paluu kansainväliseen avustustoimintaan. Lue lisää

Katastrofirahasto syntyy. Biafran nälänhätä herättää auttamishalua. Kotimaan pelastustoimintaa kehitetään. Lue lisää

Pakolaisten saapuminen aiheuttaa ennakkoluuloja. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyy, ja ensiapuopetus uudistuu. Punainen Risti auttaa Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä kärsineitä ihmisiä. Lue lisää

Suomen Punainen Risti auttaa Puolan kriisissä. Kotimaassa alkavat ensiapupäivystykset, ja terveystyötä kehitetään. Nälkäpäivä-keräys syntyy. Lue lisää

Avustustyötä Jugoslavian sodista Estonian uppoamiseen. Nuorten turvatalot perustetaan, psykologisen avun valmiutta vahvistetaan ja maahanmuuttajatyön tarve kasvaa. Lue lisää

Tsunami aiheuttaa poikkeuksellisen avustusoperaation. Kotimaassa kehitetään henkistä tukea ja ikääntyvien ihmisten auttamismuotoja. Lue lisää

Tervetuloa vapaaehtoiseksi
Vapaaehtoiseksi