1960-luku – TV näyttää Biafran nälänhädän

TV-kamerat kuvaavat hyväntekeväisyysohjelmaan lauluesitystä lavastetussa studiossa.
Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Katastrofirahasto syntyy. Biafran nälänhätä herättää auttamishalua. Kotimaan pelastustoimintaa kehitetään.

Television yleistyessä ihmiset varsinkin länsimaissa saivat yhä useammin tiedon maailman tapahtumista elävän kuvan välityksellä. Vuosina 1967-1970 puhkesi Nigeriassa sisällissota, joka tuli tunnetuksi Biafran kriisinä.

Se oli Vietnamin sodan ohella ensimmäisiä konflikteja, jotka televisio välitti sotakuviin tottumattomalle suurelle yleisölle suoraan olohuoneisiin. Ihmiset järkyttyivät näkemästään. Kiinnostus Punaisen Ristin kansainvälistä apua kohtaan lisääntyi.

Keräysvarat kanavoidaan katastrofirahastoon

Unkarin operaatio 1956-1957 oli toisen maailmansodan jälkeen ensimmäinen avustusoperaatio, jonka yhteydessä Suomen Punainen Risti toteutti monien muiden tahojen kanssa laajamittaisen katastrofikeräyksen. Pari vuotta myöhemmin alkoi useiden keräysten sarja ja toiminnasta näytti tulevan jatkuvaa.

Järjestö perusti vuonna 1961 katastrofirahaston, joka helpotti kerättyjen varojen hallintaa. Rahan lisäksi myös vaatteita kerättiin lähetettäväksi avustuskohteisiin.

Kerättyjen vaatteiden kokoamista ja säilyttämistä sekä avustusten lähettämistä helpottamaan perustettiin vuonna 1965 Tampereelle SPR:n keskusvarasto (myöhemmin logistiikkakeskus). Perusvarastoa kartutettiin muutama vuosi mittavilla vaatekeräyksillä.

Ulkomaisten avustuskohteiden lisäksi varastosta lähetettiin apua myös kotimaassa hätään joutuneille.

Tukea uusille valtioille

Mies ja nainen pakkaavat kymmeniä ensiapulaukkuja pahvilaatikoihin.
Suomen Punaisen Ristin ensimmäinen kehitysyhteistyöhanke Nigeriaan 1964-1969 oli pohjoismainen HEPP-projekti. Nigeriaan lähetettävien ensiapulaukkuja pakattiin Laivanvarustajankadun varastolla Helsingissä 1967. Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Toisen maailmansodan jälkeen siirtomaavallasta vapautuneilla nuorilla valtioilla oli selvitettävänään monenlaisia ongelmia. Erilaisten katastrofien sattuessa ne olivat muita maita haavoittuvampia, koska niillä ei ollut omaa Punaista Ristiä tai tämän toiminta oli alkutekijöissään.

Pohjoismaiset Punaiset Ristit tekivät 1960-luvun alussa aloitteen kehitysyhteistyöstä, jossa kehittyneiden maiden kansalliset yhdistykset auttaisivat juuri itsenäistyneiden valtioiden sisarjärjestöjä toiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä.

Pohjoismaiset yhdistykset toteuttivat ensimmäisen kehitysyhteistyöprojektin 1964-1967 Nigerian Punaisen Ristin kanssa. Kokeilusta saatiin hyviä kokemuksia ja pian kehitysyhteistyö vakiintui osaksi Punaisen Ristin kansainvälistä toimintaa.

SPR toteutti seuraavan kehitysyhteistyöprojektinsa Tansanian Punaisen Ristin kanssa 1973-1978.

Suuretsinnöistä Pelastuspalveluun

Parikymmentä vakavailmeistä ihmistä kerääntyneenä maatilan pihalle.
Viisivuotias tyttö katosi kotipihastaan Kerässiepin kylästä 24. toukokuuta 1963. Siitä alkoi Suomen ensimmäinen suuretsintä, joka antoi kipinän Vapaaehtoisen pelastuspalvelun perustamiseen 1970-luvulla. Kuva: Antti Sipilä / Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Suomen Punaisessa Ristissä oli 1950-luvun lopulta lähtien kiinnitetty huomiota pelastusvalmiuteen suuronnettomuuksien varalta.

SPR ja eräät muut kansalaisjärjestöt sekä viranomaiset joutuivat 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa järjestämään muutamia suuretsintöjä, jotka saivat paljon julkisuutta. Kaikkia eksyneitä ei löydetty ajoissa.

Tapausten seurauksena pelastustoiminnan yhteistyötä tiivistettiin ja vuonna 1964 perustettiin valtakunnallinen yhteiselin Pelastuspalvelu.

Siinä olivat mukana niin viranomaiset, Punainen Risti kuin muutkin pelastustoimintaan osallistuvat kansalaisjärjestöt, mm. Suomen Autoliitto, reservin- ja aliupseerikerhot sekä Vetokoiraseura.

Uusi organisaatio oli useita vuosia maan ainoa valtakunnallisesti toiminut yhtenäinen pelastusjärjestelmä, sillä viranomaiset keskittivät oman pelastustoimintansa vasta 1970-luvulla.

Siirry tästä seuraavaan vuosikymmeneen

Suomen Punaisen Ristin historian vuosikymmenet

Sotalasaretti lähetetään Turkin rintamalle, ja suomalainen Punaisen Ristin yhdistys perustetaan. Lue lisää

Yhdistys aloittaa sairaanhoitajakoulutuksen ja pitää ensimmäisen ensiapukurssinsa. Lue lisää

Sairasmajoja perustetaan kulkutautien torjumiseksi, ja nälänhädän uhreille kerätään apua. Lue lisää

Japanin sotaan lähetetään Suomesta sairasvaunut ja kenttäsairaala. Lue lisää

Ensimmäisen maailmansodan uhreja autetaan myös suomalaisvoimin. Suomi itsenäistyy ja sisällissota syttyy. Lue lisää

Terveyskeskuksia edelsivät Punaisen Ristin sairasmajat. Ensiaputaitojen kehittäminen edistyy. Karjalan pakolaiset saavat apua. Lue lisää

Toinen maailmansota alkaa, ja Punainen Risti vastaa uudenlaisiin tarpeisiin. Lue lisää

Punaisen Ristin rooli kasvaa Suomessa sodan aikana ja sen jälkeen. Lue lisää

Kotimaantyötä yksinäisyyttä vastaan ja terveyden puolesta. Paluu kansainväliseen avustustoimintaan. Lue lisää

Katastrofirahasto syntyy. Biafran nälänhätä herättää auttamishalua. Kotimaan pelastustoimintaa kehitetään. Lue lisää

Pakolaisten saapuminen aiheuttaa ennakkoluuloja. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyy, ja ensiapuopetus uudistuu. Punainen Risti auttaa Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä kärsineitä ihmisiä. Lue lisää

Suomen Punainen Risti auttaa Puolan kriisissä. Kotimaassa alkavat ensiapupäivystykset, ja terveystyötä kehitetään. Nälkäpäivä-keräys syntyy. Lue lisää

Avustustyötä Jugoslavian sodista Estonian uppoamiseen. Nuorten turvatalot perustetaan, psykologisen avun valmiutta vahvistetaan ja maahanmuuttajatyön tarve kasvaa. Lue lisää

Tsunami aiheuttaa poikkeuksellisen avustusoperaation. Kotimaassa kehitetään henkistä tukea ja ikääntyvien ihmisten auttamismuotoja. Lue lisää