Kolmetoista Punaisen Ristin avustustyöntekijää rakentaa sairaalatelttaa aurinkoisella aukiolla Bangladeshissa.

Katastrofivalmiusyksiköt

Kansainvälinen Punainen Risti lähettää katastrofivalmiusyksiköitä paikallisen Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun kutsumana auttamaan luonnononnettomuuden tai konfliktin uhreja silloin, kun apua tarvitaan nopeasti eivätkä omat resurssit riitä.

Kansainvälisen Punaisen Ristin koordinoimat katastrofivalmiusyksiköt (Emergency Response Unit, ERU) täydentävät kohdemaan viranomaisten ja paikallisen Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun tarjoamaa hätäapua noin neljän kuukauden ajan.

Yksiköt toimivat itsenäisesti tai osana paikallisten viranomaisten tarjoamia palveluita. Toiminnan käynnistävät avustustyöntekijät yhdessä paikallisten työntekijöiden kanssa.

ERU-yksiköt ovat palvelukokonaisuuksia, joilla on yhteiset kansainväliset standardit. Yksikköihin kuuluu koulutettua henkilökuntaa sekä materiaalia. Ne tarjoavat palveluita avunsaajille ja tukevat Punaisen Ristin kansainvälistä avustusoperaatiota.

Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansalliset yhdistykset eri puolilla maailmaa ylläpitävät yksiköitä, jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi terveyteen, logistiikkaan, tieto- ja viestiliikenteeseen, veteen ja sanitaatioon, avun jakeluun tai henkilöstön majoittamiseen.

Avustustyöntekijät ja materiaaliapu

Suomen Punaisen Ristin kansainväliset avustustyöntekijät ovat koulutettuja ammattilaisia, joilla on työkokemuksen kautta kehittynyt, ajantasainen ammattiosaaminen. Kansainvälisen avun henkilöreservissä on noin 1 000 eri alojen ammattilaista, joista noin puolet on ERU-koulutettuja.

Katastrofitilanteessa reservin jäsenet saavat tekstiviestihälytyksen, johon halukkaat ilmoittavat käytettävyytensä. Heidän joukostaan valitaan kunkin tehtävän ja lähetettävän yksikön tarpeiden mukainen henkilökunta kerrallaan noin 4–8 viikon komennukselle.

Nopeimmillaan hälytyksen ja henkilöstön matkaan lähdön välissä on ollut vain joitakin tunteja. Tämän mahdollistavat työnantajien kanssa ennalta sovitut käytännöt.

Suuri osa ERU-yksikön työntekijöistä palkataan mahdollisuuksien mukaan katastrofialueelta.

Paikalliset työntekijät ja vapaaehtoiset tuntevat parhaiten alueen tilanteen ja kulttuurin sekä osaavat paikallisia kieliä. Samalla paikalliset oppivat käyttämään katastrofiyksikön laitteita ja välineistöä, jotka luovutetaan operaation päätteeksi kohdemaan Punaiselle Ristille tai Punaiselle Puolikuulle tai maan viranomaisille. Näin paikallisten kyky vastata tuleviin katastrofeihin vahvistuu.

Logistiikkakeskus ylläpitää ERU-yksiköitä

ERU-yksiköitä pidetään jatkuvassa lähtövalmiudessa Suomen Punaisen Ristin logistiikkakeskuksessa Tampereella. Keskus vastaa myös yksiköiden materiaaleista. Materiaalihankintoja tehdään esimerkiksi katastrofirahastoon lahjoitetuilla varoilla.

Suomen Punainen Risti vastaa lähettämänsä katastrofivalmiusyksikön kustannuksista vähintään neljän kuukauden ajan. Tarpeen mukaan yksiköiden toiminta-aikaa voidaan pidentää.

Suomen Punainen Risti kokoaa katastrofialueelle lahjoittamansa yksikön tilalle uuden yksikön valmiiksi seuraavia katastrofeja varten.

Tutustu Suomen Punaisen Ristin ERU-yksiköihin

Suomen Punaisen Ristin terveysasema lähetetään katastrofialueelle, jos sieltä puuttuvat perusterveydenhuollon palvelut tai niitä ei ole riittävästi. Katastrofialueille voidaan lähettää joko kiinteässä paikassa toimivia tai liikkuvia terveysasemia.

Terveysaseman mukana lähtee noin 10–15 avustustyöntekijää, joiden lisäksi palkataan paikallista henkilökuntaa erilaisiin tehtäviin.

Terveysasema huolehtii ensiavusta, infektio- ja mahdollisten trooppisten tautien ennaltaehkäisystä ja hoidosta, lasten neuvolapalveluista, raskauden seurannasta ja synnytyksistä, sekä terveysneuvonnasta. Tarvittaessa terveysasema voi huolehtia myös rokotuksista sekä väestön terveys- ja ravitsemustilan kartoituksesta.

Terveysasema voidaan myös muokata vastaamaan pelkästään epidemioihin, esimerkiksi koleraan.

Kiinteässä paikassa toimiva terveysasema pystyy palvelemaan aluetta, jolla asuu noin 20 000–30 000 ihmistä. Vuorokaudessa voidaan hoitaa 50–200 potilasta. Terveysasemalta löytyy myös vuodepaikkoja.

Liikkuva terveysasema toimii tyypillisesti harvaan asutulla alueella, jolla asuu 10 000–20 000 ihmistä. Liikkuvalla asemalla ei ole vuodeosastoa.

Liikkuva terveysasema sopeutuu paikallisiin olosuhteisiin ja varustaa yhdestä kolmeen yksikköä, jotka kiertävät toiminta-alueella tarjoamassa perusterveydenhoitoa, neuvontaa ja ennaltaehkäisevää hoitoa.

Tarvittaessa potilaat lähetetään terveysasemalta jatkohoitoon sairaalaan.

Lisätietoa liikkuvasta terveysasemasta löydät täältä, ja kiinteässä paikassa toimivasta terveysasemasta löydät täältä.

Suomen Punaisen Ristin kenttäsairaala lähetetään katastrofialueelle, jolla ei ole tarjolla riittäviä sairaalapalveluita niiden tuhouduttua esimerkiksi maanjäristyksen takia.

Yksikön mukana lähtee noin 35–45 avustustyöntekijää. Lisäksi palkataan paikallista henkilökuntaa erilaisiin rooleihin.

Kenttäsairaala tarjoaa perusterveydenhuollon lisäksi erikoissairaanhoidon palveluita.

Sairaalassa on ympärivuorokautisesti toimivat osastot kirurgiaa ja traumatologiaa, sisätauteja, infektiotauteja ja lastentauteja varten sekä tarvittaessa trooppisia tauteja varten. Sairaalassa on tarjolla gynekologian ja äitiyshuollon palvelut, myös synnytysosasto. Sairaalaan sisältyvät leikkaussali, laboratorio- ja röntgenpalvelut, fysioterapia sekä psykososiaalisen tuen palveluita.

Sairaala tukee alueella toimivia terveysasemia ja pystyy palvelemaan aluetta, jolla asuu noin 200 000–300 000 ihmistä. Sairaalassa voidaan hoitaa vuorokaudessa 150–250 potilasta ja vuodepaikkoja voi olla jopa 100.

Sairaala voidaan tarpeen mukaan muokata painottumaan esimerkiksi kirurgiaan.

Lisätietoa kenttäsairaalasta löydät täältä.

Logistiikkaan keskittyvä katastrofivalmiusyksikkö mahdollistaa avustustarvikkeiden nopean ja turvallisen toimituksen avunsaajille katastrofialueella.

Yksikkö koostuu 4–7 logistiikan eri alojen ammattilaisesta, jotka hälytyksen saatuaan lähtevät katastrofialueelle koordinoimaan kansainvälisen Punaisen Ristin avustustarvikkeiden vastaanottoa ja toimitusketjua.

Logistikot hoitavat avustustarvikkeiden maahantuonnin, varastoinnin ja kuljetukset katastrofialueella.

Yksikkö sijoittuu joko suoraan katastrofialueelle tai kuljetuksen kannalta sopivaan kohteeseen, esimerkiksi satamaan tai lentokentälle. Logistiikkayksikkö on tärkeä osa avun toimittamisen ketjua.

Logistiikan avuksi palkataan olosuhteista riippuen paikallista henkilökuntaa. Suomen Punaisen Ristin logistikot toimivat yhteistyössä paikallisen Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun sekä kansainvälisen Punaisen Ristin logistikkojen kanssa.

  • Henkilökunta: tiiminvetäjä sekä toimitusketjun hallinnasta, lento-operaatiosta/logistiikasta ja varastoinnista/kuljetuksesta vastaavat delegaatit.
  • Logistiikkayksikkö pyrkii liikkumaan mahdollisimman nopeasti ja kevyesti, ja yksikkö varusteineen kulkee kohteeseen pääsääntöisesti reittilennolla. Mikäli alueelta on katastrofin seurauksena tuhoutunut kaikki infrastruktuuri, voidaan yksikön mukana poikkeuksellisesti lähettää telttoja, ajoneuvoja ja trukki, jolloin yksikön koko olisi 80 m3 ja 10 000 kg. 

Lisätietoa logistiikkayksiköstä löydät täältä.

Suomen Punaisen Ristin tieto- ja viestiliikenteeseen keskittyvä katastrofivalmiusyksikkö tukee avustusoperaatiota varmistamalla toimivat IT-palvelut ja tietoliikenneyhteydet. Yksikkö koostuu yhteensä 2–4 IT-, tieto- ja viestiliikenteen ammattilaisesta.

Katastrofitilanteessa tieto- ja viestiliikenne usein ylikuormittuu ja pahimmassa tapauksessa koko järjestelmä voi romahtaa. Tietoliikenne on välttämätöntä, jotta apua saadaan tehokkaasti perille ja sitä voidaan koordinoida.

Yksikkö tarjoaa avustusoperaation käyttöön tietoliikenneverkon paikallisine palveluineen, joihin kuuluvat tiedostojen jakaminen, tulostaminen ja dokumenttien skannaus.

Verkkoon toteutetaan internetyhteys kustannustehokkaimmalla tavalla käyttämällä paikallisia palveluntarjoajia, matkapuhelinverkkoja tai satelliittiyhteyksiä. Tarvittaessa rakennetaan myös paikallinen radioverkko puheyhteyksiä varten.

Tieto- ja viestiliikenneyksikkö palkkaa olosuhteista riippuen paikallista henkilökuntaa ja toimii yhteistyössä paikallisten viranomaisten, tieto- ja viestiliikenneammattilaisten sekä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun työntekijöiden kanssa.

  • Henkilökunta: yksikön johtaja, tietokone- ja verkkoasiantuntija ja radioverkkoasiantuntija
  • Paino: tieto- ja viestiliikenneyksikkö painaa noin 1 600 kiloa ja vie noin kuusi kuutiota kuljetustilaa. Yksikkö voidaan tarvittaessa siirtää kohteeseensa normaalilla reittilennolla.

Lisätietoa tieto- ja viestiliikenneyksiköstä löydät täältä.

Humanitaarinen apu
Humanitaarinen apu
Kehitysyhteistyö
Kehitysyhteistyö
Lahjoita katastrofirahastoon
Lahjoita katastrofirahastoon
Näin haet avustustyöntekijäksi ulkomaille
Näin haet avustustyöntekijäksi ulkomaille