1880-luku – Hyviä satoja ennen katovuosia

Piirros viiksekkäistä miehistä, jotka kantavat loukkaantuneita.
Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Yhdistys aloittaa sairaanhoitajakoulutuksen ja pitää ensimmäisen ensiapukurssinsa.

Euroopan väestömäärä kasvoi nopeasti ja teollistuminen sekä kaupungistuminen muuttivat ihmisten elinympäristöä. Suomessa tämä kehitys oli hitaampaa ja suomalaiset saivat elantonsa lähinnä maataloudesta.

1880-luvulla viljasadot olivat Suomessa poikkeuksellisen hyviä, mutta vuosikymmenen vaihteessa maata koettelivat useat perättäiset katovuodet.

Ensimmäiset puolueet syntyivät, ja kiihkeimmät väittelyt käytiin suomen kielen asemasta. Kansanvalistustyö ja kansanopistot yleistyivät.

Opas tappelutantereille

Tohtori C. F. Wahlberg laati suomalaisen yhdistyksen ensimmäisen ensiapuoppaan, joka ilmestyi vuonna 1886. Sen nimeksi tuli "Ensi apu onnettomuuden kohtauksissa ja tappelutantereella".

Wahlberg oli hankkinut käytännön kokemusta aiheestaan Turkin sodassa työskennellessään yhdistyksen lähettämässä lasaretissa. Seuraavana vuonna järjestö valmisti ensimmäisen ajan vaatimukset täyttävän ensiapupakkauksen, jota sai ostaa omakustannehintaan.

Hoitotaitojen opetusta lahjakkaimmille

Suomalainen yhdistys alkoi 1880-luvulla järjestää kansalaisille kursseja, joilla opetettiin hoitotaitoja sairastumisen ja loukkaantumisen varalle. Vuonna 1882 pidettiin ensimmäiset luennot terveyden ja sairaanhoidosta. Kurssimaksu oli 3 markkaa ja osanottajien toivottiin olevan lahjakkaimmasta päästä, tai ainakin luku- ja kirjoitustaitoisia.

Ensimmäisen ensiapukurssinsa yhdistys järjesti keväällä 1885 Helsingin vanhan rautatieaseman III luokan odotussalissa. Osanottajat olivat rautatieläisiä ja poliiseja, joilla ammatin vaarat olivat ilmeiset.

Sinappitaikina tutuksi sairaanhoitajille

Suomalainen yhdistys koulutti ensimmäiset sairaanhoitajansa vuonna 1877 hoitamaan Turkin sotaan lähetettyjä Suomen Kaartin pataljoonan sotilaita. Vuonna 1880 yhdistys aloitti vuosittaisen sairaanhoitajakurssien järjestämisen. Koulutuksella rakennettiin yhdistykselle reserviä sotatilannetta varten.

Kurssi kesti kolme kuukautta ja sen aikana oppilaat saivat ajanmukaiset valmiudet ensiapuun ja sairaalatyöhön. Opittiin esimerkiksi "ihmisruumiin rakenne ja toimitukset", "kuoleman merkit" ja "huolenpito sairaan persoonasta".

Kurssilla opittiin myös käyttämään erilaisia lääkkeitä tai hoitotapoja, kuten iilimadot, kääreiden tekeminen, kuppaaminen ja sinappitaikina. Sairaanhoitajakoulutus siirtyi yhdistykseltä 1893 lähtien vähin erin viranomaisten vastuulle.

Siirry tästä seuraavaan vuosikymmeneen