1930-luku – Maailma sodassa

Saksa hyökkäsi Puolaan 1.9.1939, minkä seurauksena Neuvostoliitto aloitti Puolan miehittämisen itärajan yli. Kaksi päivää Saksan hyökkäyksen jälkeen Englanti ja Ranska julistivat sodan Saksalle. Toinen maailmansota oli alkanut.

Suomi joutui sotaan sen jälkeen kun Neuvostoliitto oli julistanut sodan 30.11.1939.

Väestönsuojelukursseilla varaudutaan pahimpaan

Tulevaisuuden odotukset alkoivat vuoden 1939 mittaan synkistyä. Kesällä aloitettiin Itä-Suomessa vapaaehtoiset talkootyöt juoksuhautojen kaivamiseksi. Suomen Punainen Risti käynnisti syksyllä kansalaisille tarkoitetut väestönsuojelukurssit, joita pidettiin ympäri maata. Koulutusta tuettiin suurkeräyksellä.

Erityisesti kemialliseen sotaan valmistavia väestönsuojelukursseja järjestettiin väestönsuojeluviranomaisille sekä lisäksi erikoiskursseja mm. sairaanhoitajille.

Varautuminen kemialliseen sodankäyntiin johtui ensimmäisessä maailmansodassa saaduista kokemuksista, joita vahvistivat kokemukset Abessinian sodasta 1930-luvun puolivälissä. Perinteisiä kemiallisia aseita ei kuitenkaan itärintamalla juuri käytetty.

Kaasunaamareita talkootyönä

Syksyllä 1939 alkoi näyttää siltä, että Suomen ajautuminen sotaan oli enää ajan kysymys. Niinpä Suomen Punaisen Ristin naistoimikunnat järjestivät ympäri maata sidetarpeiden ja kaasunaamareiden valmistustalkoita. Myös vaatteita kerättiin ja ensiapuasemia perustettiin.

Huuli- ja suulakihalkioiden hoito järjestetään

Kasvokirurgia oli Suomen Punaisen Ristin varapuheenjohtajan Richard Faltinin sydäntä lähellä. Hän oli niittänyt mainetta ensimmäisen maailmansodan aikana toimiessaan järjestön sotasairaalan johtajana ja sinne tuotujen sotilaiden leukavammoja hoitavana kirurgina.

Huuli- ja suulakihalkioiden leikkaushoidot aloitettiin Kirurgilla 1937. Sairaala pyrki huolehtimaan myös leikkausten jälkihoidosta ja puheopetuksesta, joka aloitettiin vuonna 1938. Toiminta keskeytyi sodan syttyessä, mutta työtä jatkettiin rauhan palattua.

SPR:n oma sairaala valmistuu

Suomen Punaisen Ristin oma sairaala oli järjestön varapuheenjohtajan, kirurgi Richard Faltinin pitkäaikainen haave. Sellaisen hankkeen tukemista oli ehdotettu Suomen viranomaisille jo Turkin sodan aikana 1870-luvulla, mutta suunnitelma raukesi.

Faltin alkoi voimallisesti ajaa asiaa, kun Suomen Punaista Ristiä perustettiin itsenäistymisen jälkeen.

Varoja kerättiin 1920-luvun lopulle, jolloin aloitettiin rakennustyöt. Euroopan nykyaikaisimpiin kuulunut sairaala valmistui Topeliuksenkadulle Helsinkiin vuonna 1932. Hoitotyön lisäksi se toimi myös koulutusyksikkönä.

Abessinian sodan julmuus yllättää

Maailmansotien välisen aikana Suomen Punaisen Ristin työ suuntautui suurimmaksi osaksi kotimaahan. Ulkomaisiin avustusoperaatioihin osallistuttiin melko vähän, 1930-luvulla vain kerran. Kohteena oli Italian ja sen siirtomaan Etiopian välinen sota, ns. Abessiinian sota 1935-1936.

Järjestö käynnisti vuonna 1935 keräyksen Suomessa, ja sen avulla pystyttiin varustamaan peruskalustus ja henkilökunta 50-paikkaisen sairaalan lähettämiseksi Abessiniaan. Sairaala hoiti puolessa vuodessa pari tuhatta potilasta.

Retkikunnalle uutta olivat Afrikan olosuhteet, lentopommitukset sekä sodan julmuus, sillä uhreja olivat sotilaiden lisäksi siviilit ikään ja sukupuoleen katsomatta.

Huomionosoitukset presidentiltä

Vuodesta 1933 lähtien tasavallan presidentti on myöntänyt Suomen Punaisen Ristin korkeimmat huomionosoitukset.

Paikallisuutta piirijaolla

Suomen Punaisen Ristin sääntöjä rukattiin 1920-luvun alussa mm. luomalla edellytykset piirien perustamiselle ympäri maata. Mannerheim suunnitteli järjestölle organisaation valtakunnallista toimintaa silmällä pitäen.

Punainen Risti aloitti Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa tiiviin yhteistyön vuonna 1925. Se järjestettiin tekemällä liitosta Punaisen Ristin alaosasto. SPR sai käyttöönsä Mannerheimin Lastensuojeluliiton osastoverkoston paikallistason työtä varten.

Osastojen ja järjestön keskustoimiston väliin ryhdyttiin rakentamaan piirijakoa. Uudistus lähti kuitenkin verkkaisesti käyntiin. Ensimmäisenä perustettiin Kuopion piiri vuonna 1929.

Seuraavan vuoden sääntöuudistusten jälkeen kehitys vauhdittui. Oulun piiri perustettiin vuonna 1931 ja viisi muuta piiriä vuonna 1933. Vuoden 1939 lopulla järjestöllä oli jo 12 piiriä ja Ahvenanmaallekin oli perustettu osasto.

Siirry tästä seuraavaan vuosikymmeneen