23.10.2020

Kukkia ja ihailijapostia auttajille – ensiapupäivystysten historiaa

Viisi Punaisen Ristin sairaanhoitajanaista ensiapuasemalla, jossa on kaksi sänkyä ja ensiaputarvikkeita.
Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset auttavat erilaisissa tapahtumissa ympäri vuoden. Päivystystoiminnan perinteet ulottuvat pitkälle: jo vuonna 1929 vapaaehtoiset pystyttivät ensiapuaseman Turun messuille.

Yleisö seurasi kiinnostuneena Suomen Punaisen Ristin ensimmäisen ensiapupäivystyksen toimintaa Turun messuilla vuonna 1929.

Kolme sairaanhoitajaa päivysti vuorotellen Tyttölyseon koulukeittiöön järjestetyllä ensiapuasemalla. He auttoivat tapahtuman aikana noin kymmentä ihmistä pienten vammojen hoidossa.

Osa messukävijöistä vaikutti pitävän ensiapupistettä yhtenä näyttelyosastoista, ja suuri joukko ihmisiä kävi tutustumassa asemaan. Jopa Suomen Punaisen Ristin silloinen puheenjohtaja, kenraali Mannerheim vieraili ensiapuasemalla.

Pian Punainen Risti alkoi järjestää yhdistettyjä ensiapuasemia ja näyttelyosastoja muissa tapahtumissa. Ensiapuun oli alettu kiinnittää muutenkin aiempaa enemmän huomiota muun muassa työ- ja liikennetapaturmien lisääntymisen myötä.

Hengenpelastajia Lahden MM-kilpailuissa 1958

Ensiapupäivystys Lahden MM-kisoissa 1958.
Ensiapupäivystys Lahden MM-kisoissa 1958. Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Sotien aikaan ensiaputoiminta hiljeni, mutta 50-luvulla se onnistuttiin taas elvyttämään. Punaisen Ristin ensimmäiset ensiapuryhmät perustettiin 1957, ja jo seuraavana vuonna Lahden paikallisosaston vapaaehtoisilla oli edessään iso ponnistus.

He vastasivat ensiavusta hiihdon maailmanmestaruuskilpailuissa yhteistyössä Puolustusvoimien lääkintäkoulun kanssa.

”Muun muassa eräs äkillinen, vakava sydänkohtaus ladun varressa olisi todennäköisesti johtanut kuolemaan, ellei ensiapuryhmä olisi ehtinyt ajoissa paikalle siirtämään ahkiollaan sairastunutta ladun varresta ambulanssiin”, tapahtumasta raportoitiin.

Urheilukilpailujen lisäksi Punaisen Ristin päivystäjät ovat olleet jo pitkään tuttu näky festivaaleilla. Esimerkiksi vuoden 1971 Ruisrockissa vapaaehtoiset paikkasivat haavoja, auttoivat päihtyneitä, keskustelivat masentuneiden kanssa ja antoivat ensiapua erilaisiin ruhjeisiin, venähdyksiin ja palovammoihin.

Osa juhlijoista saapui odottamaan festarialueelle pääsyä jopa kolme vuorokautta etukäteen, ja päivystäjillä oli kädet täynnä töitä. Kiitokseksi vapaaehtoiset saivat muun muassa kukkia ja ihailijapostia autetuilta.

Ensiapuryhmätoimintaa 1950-luvulla.
Ensiapuryhmätoimintaa 1950-luvulla. Kuva: Suomen Punaisen Ristin kuva-arkisto

Katupartiotyö alkoi 1980-luvulla nuorten auttaessa toisiaan

Suomen Punaisen Ristin nuoret kokeilivat juhlailtojen katupartiotyötä ensi kertaa Kotkassa 1980, ja työmuoto tuli jäädäkseen.

Kotkan lähistöllä sijaitsevaan suosittuun tanssipaikkaan ja sen ympäristöön kerääntyi viikonloppuisin paljon nuoria juhlimaan. Osa heistä oli vain 11-vuotiaita.

Vapaaehtoiset veivät juhlinnassa humaltuneita ja loukkaantuneita nuoria selviämään, jos näiden omat voimat olivat päässeet loppumaan.

Vapaaehtoisten apu festareilla ja muissa tapahtumissa on edelleen tärkeä osa Punaisen Ristin toimintaa. Ensiavun, päihdetyön sekä hiv- ja seksuaaliterveystyön vapaaehtoiset päivystävät joka vuosi lukuisissa tapahtumissa.

Teksti: Kiia Etelävuori

Suomen Punaisen Ristin historian vuosikymmenet

Sotalasaretti lähetetään Turkin rintamalle, ja suomalainen Punaisen Ristin yhdistys perustetaan. Lue lisää

Yhdistys aloittaa sairaanhoitajakoulutuksen ja pitää ensimmäisen ensiapukurssinsa. Lue lisää

Sairasmajoja perustetaan kulkutautien torjumiseksi, ja nälänhädän uhreille kerätään apua. Lue lisää

Japanin sotaan lähetetään Suomesta sairasvaunut ja kenttäsairaala. Lue lisää

Ensimmäisen maailmansodan uhreja autetaan myös suomalaisvoimin. Suomi itsenäistyy ja sisällissota syttyy. Lue lisää

Terveyskeskuksia edelsivät Punaisen Ristin sairasmajat. Ensiaputaitojen kehittäminen edistyy. Karjalan pakolaiset saavat apua. Lue lisää

Toinen maailmansota alkaa, ja Punainen Risti vastaa uudenlaisiin tarpeisiin. Lue lisää

Punaisen Ristin rooli kasvaa Suomessa sodan aikana ja sen jälkeen. Lue lisää

Kotimaantyötä yksinäisyyttä vastaan ja terveyden puolesta. Paluu kansainväliseen avustustoimintaan. Lue lisää

Katastrofirahasto syntyy. Biafran nälänhätä herättää auttamishalua. Kotimaan pelastustoimintaa kehitetään. Lue lisää

Pakolaisten saapuminen aiheuttaa ennakkoluuloja. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu syntyy, ja ensiapuopetus uudistuu. Punainen Risti auttaa Lapuan patruunatehtaan räjähdyksestä kärsineitä ihmisiä. Lue lisää

Suomen Punainen Risti auttaa Puolan kriisissä. Kotimaassa alkavat ensiapupäivystykset, ja terveystyötä kehitetään. Nälkäpäivä-keräys syntyy. Lue lisää

Avustustyötä Jugoslavian sodista Estonian uppoamiseen. Nuorten turvatalot perustetaan, psykologisen avun valmiutta vahvistetaan ja maahanmuuttajatyön tarve kasvaa. Lue lisää

Tsunami aiheuttaa poikkeuksellisen avustusoperaation. Kotimaassa kehitetään henkistä tukea ja ikääntyvien ihmisten auttamismuotoja. Lue lisää