
Kansainvälinen apu
Suomen Punainen Risti on maamme merkittävin humanitaarista apua tarjoava järjestö sekä yksi tärkeimmistä kehitysyhteistyötä tekevistä järjestöistä.
Autamme ihmisiä selviämään katastrofeista ja rakennamme terveellisiä ja turvallisia yhteisöjä eri puolilla maailmaa. Punaisen Ristin apu on aina puolueetonta, tasapuolista ja riippumatonta.

Humanitaarinen apu

Kehitysyhteistyö

Katastrofivalmiusyksiköt

Näin haet avustustyöntekijäksi ulkomaille


Punaisen Ristin logistiikkakeskus

Seuraa työtämme Ukrainan kriisistä kärsivien auttamiseksi
Kansainvälinen apumme lukuina vuonna 2025
- Afganistanissa terveydenhuoltoon, taloudelliseen tukeen naisille, katastrofivalmiuteen, hätäapuun, käteisavustuksiin ja hoitohenkilökunnan koulutukseen n. 2 milj. euroa (UM, SPR).
- Afganistanin Punaisen Puolikuun terveysohjelmaa tuettiin 650 000 eurolla (UM, SPR).
- Bhutanin Punaisen Ristin katastrofivalmiuden ja järjestökehityksen tukemiseen 108 000 euroa (SPR).
- Viestintäkoordinaattori Filippiineille.
- Korean demokraattisen kansantasavallan (Pohjois-Korean) Punaisen Ristin ensiapukoulutusta tuettiin hankkimalla ensiaputarvikkeita 50 000 eurolla (SPR).
- Operaatiokoordinaattori Malesiaan.
- Myanmarin maanjäristyksen jälkeiseen avustustyöhön, mm. avustustarvikkeisiin, käteisapuun, puhtaaseen juomaveteen, sanitaatioon ja terveydenhuoltoon n. 1 milj. euroa (UM, SPR).
- Punaisen Ristin kansainvälisen komitean avustustyöhön n. 2 milj. euroa (UM, SPR) Myanmarissa, mm. puhtaaseen veteen, ruoka-apuun, terveyspalveluihin sekä ruuantuotannon ja elinkeinomahdollisuuksien tukemiseen.
- Myanmarin Punaisen Ristin terveyshankkeen tukemiseen 350 000 euroa (UM, SPR) ja valmiushankkeeseen 240 000 euroa (UM, SPR).
- Myanmarin maanjäristyksen jälkeiseen avustustyöhön 500 000 euroa (SPR).
- Nepalin Punaisen Ristin varautumishankkeen tukemiseen 400 000 euroa (UM, SPR).
- Suojeluun, terveyteen, elinkeinojen tukemiseen, vedensaantiin, sanitaatioon ja hygieniaan n. 2,5 milj. euroa (UM, SPR) Burkina Fasossa ja Malissa, missä konfliktit, poliittinen epävakaus ja ilmastonmuutos ovat pakottaneet miljoonat ihmiset jättämään kotinsa.
- Tuettiin Burkina Fason Punaisen Ristin terveysohjelmaa 439 000 eurolla (UM, SPR) parantamalla äitien ja lasten terveyspalvelujen saatavuutta.
- Burundin Punaisen Ristin terveys- ja suojeluohjelmaan 390 000 euroa (UM, SPR).
- Burundin Punaisen Ristin hätäavustusohjelmaan 150 000 euroa (SPR).
- Etelä-Sudanin kehitysyhteistyöhön 659 695 euroa (UM, SPR). Materiaaliapua Etelä-Sudanin hätäapuohjelmaan 17 000 eurolla (SPR).
- Terveydenhuollon koordinaattori Etelä-Sudaniin.
- Etiopian Punaisen Ristin kehitysyhteistyöohjelman tukemiseen 456 667 euroa (UM, SPR).
- Kenian Punaisen Ristin terveysohjelmaa tuettiin 450 000 eurolla (UM, SPR).
- Kirurgi Kongon demokraattiseen tasavaltaan.
- Sierra Leonen Punaisen Ristin yhdistyksen järjestökehitykseen 442 711 euroa.
- Somalian Punaisen Puolikuun katastrofivalmiuden kehittämiseen, käteisavustuksiin sekä epidemia- ja pandemiavarautumiseen 3,4 milj. euroa (EU).
- Somalian sisäisten konfliktien, kuivuuden, tulvien ja tautiepidemioiden vuoksi kotinsa jättämään joutuneiden ihmisten ruoka-apuun 270 000 euroa (SPR).
- Somalian Punaisen Puolikuun terveysohjelman tukemiseen n. 1,2 milj. euroa (UM, SPR ja Islannin Punainen Risti).
- Somalian Punaisen Puolikuun osastojen käteisavun jakamisen osaamista vahvistettiin 74 545 eurolla (Ruotsin Punainen Risti).
- Somalian Punaisen Puolikuun Hargeisan koordinaatiotoimiston rakentamista tuettiin 50 000 eurolla (SPR).
- Tuettiin 450 000 eurolla (UM, SPR) Zimbabwen Punaisen Ristin ohjelmaa, jonka tavoitteena on mm. auttaa ihmisiä sopeuttamaan elämänsä ja toimeentulonsa muuttuvaan ilmastoon ja suojautumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamilta lisääntyviltä katastrofiriskeiltä. Zimbabwen Punaisen Ristin taloudellisen kestävyyden tukemiseen 25 000 euroa (SPR).
- Zimbabwen Punaisen Ristin ilmastokestävään resilienssiohjelmaan ja ruoka-apuun 194 062 euroa. (rahoitus: Tanskan Punainen Risti).
- Noin 5 milj. euroa Punaisen Ristin jakamaan hätäapuun, terveyspalveluihin, puhtaaseen veteen ja mm. pidätettyjen elinolojen valvomiseen Ukrainassa (UM, SPR).
- Kätilö kansainvälisen Punaisen Ristin ja SOS Mediterranee -järjestön pelastusoperaatioon Välimerelle.
- Jemenin Punaisen Ristin terveyshankkeeseen 200 000 euroa (SPR).
- Avustustarvikkeisiin 250 000 (SPR) euroa Punaisen Ristin kansainvälisen liiton avustusoperaatiossa Syyriassa.
- Syyrian Punaisen Puolikuun kansainvälisen humanitaarisen oikeuden koulutusta vapaaehtoisille tuettiin 146 500 (SPR) eurolla.
- Anestesialääkäri, sairaanhoitaja, kätilö ja teknikko Punaisen Ristin kansainvälisen komitean sairaalaan Gazaan.
- Sään ääri-ilmiöiden ennakkovaroitusjärjestelmiin 300 000 euroa (UM, SPR).
- Globaalikasvatuksen tukemiseen 55 556 euroa (UM, SPR).
- Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten johtamisen kehittämiseen 60 000 euroa (SPR).
- Vammaisinkluusiotyötä tuettiin 85 000 eurolla (UM, SPR).
- Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansallisten yhdistysten hyväksynnän, turvallisuuden ja avuntarvitsijoiden luokse pääsyn lisäämiseen 344 061 euroa (UM, SPR).
- Punaisen Ristin kansainvälisen liiton katastrofityötä tuettiin 15 000 eurolla (SPR).
- Globaalia viestintäohjelmaa tuettiin 55 000 eurolla (UM, SPR).
- Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen vaikuttamistyön tukemiseen 78 000 euroa (UM, SPR).
- Punaisen Ristin kansainvälisen liiton ja kansallisten yhdistysten tukemiseen humanitaarisissa operaatioissa katastrofivalmiuden, nopean avunannon sekä analyysi- ja raportointitoimintojen osalta 25 000 euroa (SPR).
Katastrofityypit
Ilmastonmuutos on aikamme suurin globaali haaste, joka uhkaa terveyttä ja lisää katastrofeja. Ilmastonmuutokseen liittyvien humanitaaristen vaikutusten odotetaan pahenevan nopeasti.
Sodat aiheuttavat tuhoa ja turvattomuutta ja pakottavat ihmisiä lähtemään kodeistaan. Nykyisin sodat ovat yhä monimutkaisempia ja niissä voi olla monia osapuolia.
Kuivuus on pitkään kestänyt vähäisen sateen tai sateettomuuden jakso. Kuivat kaudet ovat lisääntyneet ja pitkittyneet monilla alueilla ilmastonmuutoksen vuoksi.
Hirmumyrskyt aiheuttavat pahimmillaan kuolemia, vammautumisia ja mittavia aineellisia vahinkoja. Ilmastonmuutos voimistaa hirmumyrskyjä.
Ruokaturvattomuus tarkoittaa, että ihmisillä on liian vähän ruokaa, he eivät pääse sen äärelle tai ruoka on heikkolaatuista. Nälänhätä on tarkasti määritelty hätätila.
Tarttuvat taudit tappavat valtavasti ihmisiä joka vuosi. Epidemiat ovat vaikeimmin voitettavissa maissa, joissa on heikot elinolosuhteet ja terveysjärjestelmät.
Maanjäristys on tärähtelyä, jossa kallioperään varastoitunut jännitys purkautuu äkillisesti. Maanjäristys voi aiheuttaa mittavia tuhoja, mutta varautumisella niitä voidaan vähentää.
Tsunami eli hyökyaalto on merenpohjan voimakkaasta liikkeestä syntynyt sarja aaltoja, joka voi aiheuttaa valtavaa tuhoa.
Tsunamiaalto tuhoaa taloja, infrastruktuuria ja kasvillisuutta jopa kilometrien matkalta. Aalto tekee tuhojaan myös vetäytyessään.
Tulvan voi aiheuttaa rankkasade, meriveden nousu, hirmumyrsky, tavallista nopeampi lumen sulaminen tai padon murtuminen. Tulva voi syntyä hyvin nopeasti tai pitkän ajan kuluessa.
Tulvat ovat yleisimpiä luonnononnettomuuksia, ja ne aiheuttavat merkittäviä vahinkoja asumuksille, infrastruktuurille ja elinkeinoille, kuten viljelyksille ja karjalle.
Tulivuorenpurkauksessa maan kaasukehään tai pinnalle purkautuu vulkaanisia kiviä, laavaa, tuhkaa ja kaasuja. Purkaukset vaihtelevat suhteellisen rauhallisesta laavan virtauksesta äkillisiin räjähdyksiin.
Tulivuorenpurkaus voi ajaa ihmiset kodeistaan ja vahingoittaa viljelysmaita.