Historia

Ajatus kansainvälisen ja puolueettoman avustusjärjestön tarpeesta syntyi Solferinon taisteluissa 1859.

Faktaa historiasta
  • Ensimmäinen Suomen Punaisen Ristin varustama kenttäsairaala henkilökuntineen lähti jo kaksi kuukautta yhdistyksen perustamisen jälkeen Turkin sotaan 1877.
  • Ensiapukurssit aloitettiin 1885 rautatieläisten ja poliisien kouluttamisella.
  • Ensiapulaatikoita ryhdyttiin valmistamaan 1929, aluksi maaseudun ja syrjäseutujen tarpeisiin.
  • Verenluovutusten organisointi siirtyi Punaiselle Ristille 1948.

Sveitsiläinen Henry Dunant järjesti vapaaehtoisia auttamaan Solferinon taistelun uhreja Pohjois-Italiassa vuonna 1859 ja kirjoitti kokemuksistaan kirjan Solferinon muisto (1862). Siinä hän esitti, että kaikkiin maihin perustettaisiin vapaaehtoinen järjestö avustamaan sodanaikaista lääkintähuoltoa ja että haavoittuneiden hoito turvattaisiin kansainvälisin sopimuksin.

Jo seuraavana vuonna Genevessä perustettiin toimikunta, josta muodostui Punaisen Ristin kansainvälinen komitea. Se määritteli Dunantin ajatusten pohjalta avustusyhdistysten tehtävät ja suositteli niiden perustamista.

Kansallisia yhdistyksiä alkoikin syntyä nopeasti eri puolille Eurooppaa ja myöhemmin myös muihin maanosiin. Monessa maassa tehtäväksi otettiin alusta alkaen myös suuronnettomuuksien uhrien avustaminen ja taistelu kulkutauteja vastaan. Suomeen kansallinen yhdistys perustettiin toukokuussa 1877 nimellä Yhdistys haavoitettujen ja sairasten sotilasten hoitoa varten.

Vuosikymmenittäin etenevästä historiikista voit lukea tarkemmin, kuinka Suomen Punainen Risti on eri aikoina vastannut avun tarpeeseen kotimaassa ja maailmalla.

Montenegron ja Serbian liittokunta aloitti vuonna 1876 sodan Turkkia vastaan. Venäläiset vapaaehtoiset tukivat liittokuntaa, ja Venäjä alkoi syksyllä valmistella armeijansa osallistumista taisteluihin. Venäjä antoi sodanjulistuksensa huhtikuussa 1877 ja muodosti pohjoisen rintaman Kaukasukselle.

1800-luvun viimeiset vuosikymmenet olivat rauhallista aikaa Euroopassa, sillä sotia ei sen maaperällä käyty. Taisteluja syttyi kyllä muilla mantereilla.

Liikenneyhteydet kehittyivät Suomessa nopeasti 1800-luvun lopulla. Teollistuminen ja kaupungistuminen nostivat monissa maissa esiin uusia sosiaalisia ongelmia, joiden ratkomista ajamaan syntyi sosiaalidemokraattisia puolueita. Suomi sai omansa vuonna 1903.

Eurooppalaiset valtiot eivät 1800-luvun lopulla käyneet sotia omalla mantereellaan. Ne taistelivat muualla alistamalla muita kansoja siirtomaahallintonsa alaisuuteen.

Euroopassa kuohui 1910-luvulla. Ensimmäinen maailmansota syttyi 1914 temmaten mukaansa myös Venäjän. Sodasta tuli ennenäkemättömän tuhoisa ja se kesti paljon pidempään kuin oli odotettu. Sodan aiheuttamaa järkytystä voimisti viimeiseen asti elänyt usko siitä, ettei Euroopassa enää käytäisi sotia.

Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä monissa Euroopan maissa kului vuosia jälleenrakennukseen. Ihmisten ahdinkoa lisäsi syvä taloudellinen taantuma 1920-luvun alkupuolella.

Saksa hyökkäsi Puolaan 1.9.1939, minkä seurauksena Neuvostoliitto aloitti Puolan miehittämisen itärajan yli. Kaksi päivää Saksan hyökkäyksen jälkeen Englanti ja Ranska julistivat sodan Saksalle. Toinen maailmansota oli alkanut.

Toisesta maailmansodasta sukeutui kuusi vuotta kestänyt taistelu. Se alkoi Euroopassa Saksan hyökkäyksestä Puolaan 1939 ja päättyi Japanin antautumiseen Yhdysvaltojen armeijalle 1945.

Eurooppalaisten maiden pääosin 1800-luvulla rakentama siirtomaavalta alkoi purkaantua kiihtyvällä tahdilla toisen maailmansodan jälkeen. Uusien itsenäisten valtioiden syntyminen oli nopeinta 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa.

Television yleistyessä ihmiset varsinkin länsimaissa saivat yhä useammin tiedon maailman tapahtumista elävän kuvan välityksellä. Vuosina 1967-1970 puhkesi Nigeriassa sisällissota, joka tuli tunnetuksi Biafran kriisinä.

Kansainväliset avustusoperaatiot lisääntyivät 1970-luvulla nopeasti. Aseelliset yhteenotot käynnistivät avustusoperaatioita enimmäkseen Afrikassa ja Aasiassa.

Puola oli 1970-luvulla sosialistinen maa ja kuului Neuvostoliiton etupiiriin. Se ajautui taloudelliseen kriisiin vuosikymmenen lopulla ja tapahtumat johtivat pian maan sosiaalisen turvaverkon romahtamiseen.

Itä-Euroopassa 1980-luvulla alkanut kehitys johti ns. sosialistisen leirin murenemiseen. Neuvostoliiton kärjistyneet sisäiset ongelmat heikensivät ratkaisevasti sen mahdollisuuksia valvoa etupiiriinsä kuuluneiden valtioiden kehitystä.

11.9.2001 terroristien kaappaamat matkustajakoneet lensivät päin World Trade Centeriä ja Pentagonia Yhdysvalloissa. Epäilyt kohdistuivat Osama bin Ladeniin ja hänen Al-Quaida -järjestöönsä ja Yhdysvallat aloitti sotatoimet Afganistanissa.

Kampanjat