Työmme maailmalla

Anne S. Hørstad
Kuvaaja: Anne S. Hørstad

Suomen Punainen Risti on maamme merkittävin humanitaarista apua antava kansalaisjärjestö. Viime vuosien aikana olemme nousseet myös tärkeimpien kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen joukkoon.

Apumme Suomesta maailmalle on joko rahallista tukea, materiaali- tai henkilöapua. Tarjoamme sekä hätäapua katastrofin jälkeen että pitkäaikaista kehitysyhteistyötä.

Kehitysyhteistyönä annettava tukemme keskittyy erityisesti kahteen alueeseen: katastrofi- ja terveystyöhön. Suomen Punaisen Ristin erityisosaamista humanitaarisessa avussa ovat nopean avustustoiminnan yksiköt: toimintavalmiit kenttäsairaalat ja -klinikat sekä avustustyöntekijät, jotka voidaan lähettää katastrofialueelle parin tunnin varoitusajalla.

Kansainvälistä avustustoimintaa rahoitetaan Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon lahjoitetuilla varoilla. Katastrofirahaston lahjoituksista noin 90 prosenttia on yksityisiltä lahjoittajilta. Punainen Risti toimittaa avun tehokkaasti perille, sillä katastrofirahaston keräyskulut ovat korkeintaan 15 prosenttia.

Lisäksi kansainvälistä avustustoimintaa rahoittavat ulkoasiainministeriö ja Euroopan komissio.

Kehitysyhteistyön tavoitteet

Ohjelmakausi 2016–2018 jatkaa Suomen Punaisen Ristin ulkoministeriön rahoitteiselle kehitysyhteistyöohjelmalle vuosille 2013–2015 esitettyä suunnitelmaa ja tavoitteita. Ohjelmakausi kattaa siis kokonaisuudessaan vuodet 2013–2018, jonka jälkeen ohjelma arvioidaan.

Päätavoitteena on edelleen vahvistaa haavoittuvaisten ihmisten ja yhteisöjen katastrofikestävyyttä. Tavoitteeseen päästään rakentamalla turvallisempia ja terveellisempiä yhteisöjä kehitysyhteistyöhankkeiden kautta.

Riskien hallinta kuuluu Punaisen Ristin käsitykseen kestävästä kehityksestä. Päämääränä on kriisejä ja katastrofeja kestävä yhteiskunta, yhteisö tai yksilö, joka kykenee ennakoimaan riskejä, torjumaan niitä ja onnettomuuksien ja katastrofien sattuessa vastaamaan niihin ja toipumaan niistä. Riskien vähentämiseen ja katastrofeihin varautumiseen keskittyvien hankkeiden lisäksi ehkäisemme ja torjumme yleisimpiä terveysongelmia pääosin maaseutuyhteisöissä, missä Punaisen Ristin tai Puolikuun yhdistyksen lisäarvo viranomaisia avustavana, julkisia palveluita täydentävänä toimijana on suurin.

Lisäksi vahvistamme paikallisten toimijoiden, kuten viranomaisten ja kansallisten yhdistysten, kykyä toimia yhdessä onnettomuus-ja kriisitilanteissa sekä niiden jälkeen.

Keskeistä on kehittää kansallisten Punaisten Ristien ja Puolikuiden yhdistysten toimintakykyä tukemalla vapaaehtoisuutta.

Punainen Risti painottaa humanitaarisen avun saumatonta linkittymistä kehitysyhteistyöhön katastrofivalmiuden, katastrofiavun ja jälleenrakentamisen kautta.

Erityisesti niin kutsutuissa hauraissa valtioissa, yhteiskunnissa ja yhteisöissä Punaisen Ristin humanitaarisesti suuntautunut kehitystyö, jossa köyhyyden lisäksi torjutaan ihmisten haavoittuvaisuutta eli riskialttiutta taloudellisille, yhteiskunnallisille tai ilmastollisille kriiseille ja katastrofeille on erityisen merkityksellistä kestävän kehityksen agendan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Punaisen Ristin työ keskittyy kahteentoista hauraudesta ja/tai alhaisesta inhimillisestä kehityksestä kärsivään valtioon, joita ovat Afganistan, Etelä-Sudan, Etiopia, Kenia, Malawi, Myanmar, Nepal, Norsunluurannikko, Sierra Leone, Somalia ja Zimbabwe. Neljä näistä maista (Afganistan, Etelä-Sudan, Myanmar, Somalia) kärsii samanaikaisesti aseellisesta konfliktista sekä alhaisesta inhimillisestä kehityksestä.

Jatkamme myös ohjelman laadun ja tuloksellisuuden jatkuvaa parantamista. Tuloksellisuuden parantaminen merkitsee toimia ohjelman asetettujen tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Parannamme toiminnan tuloksellisuutta vahvistamalla tulosperustaisten toimintatapojen ja työkalujen käyttöä ohjelmasyklin eri vaiheissa (suunnittelu, seuranta, arviointi ja raportointi).

Laadun parantaminen koskee tapaa, jolla kehitysyhteistyön tulokset saavutetaan. Tavoitteet saavutetaan laadukkaasti, kun toiminta on ihmisten ja yhteisöjen omia voimavaroja kasvattavaa sekä sosiaalista eriarvoisuutta vähentävää, ja se huomioi sukupuolten välisen tasa-arvon sekä ilmastonmuutoksen ja ympäristönäkökulmien vaikutukset työhön.

Uutena ohjelman laatua lisäävänä painopisteenä on kaudella 2016–2018 yhteisöperustaisten ohjelmien tilivelvollisuuden kasvattaminen sekä vammaisnäkökulman valtavirtaistaminen kaikilla ohjelmatyön alueilla. Teemme yhteistyötä niin suomalaisten kuin paikallisten vammaisjärjestöjen kanssa. Olemme myös halukkaita jakamaan osaamistamme muiden järjestöjen kanssa riskien vähentämisen osaamisen kasvattamiseksi Suomessa.

Kehitysyhteistyömäärärahojen äkillinen leikkaus on merkinnyt tuen lakkauttamista kokonaan Korean demokraattisen kansantasavallan sekä Burundin Punaisille Risteille. Myös toiminta Ghanassa, Swazimaassa, Latinalaisessa Amerikassa sekä Keski-Aasian hauraissa valtioissa ulkoministeriön varoilla päättyy. Emme myöskään tue enää kansallisten yhdistysten toimintavalmiuksia globaaliin kehittämiseen ja olemme leikanneet kotimaassa tehtävää viestintä-ja globaalikasvatustyötä. Kehitysyhteistyön henkilöstöresursseja vähennetään kahdella henkilötyövuodella. Leikkauslinjausten tavoitteena on ollut säilyttää mahdollisimman paljon vuosittain vähintään käytettävissä olevasta 5,1 miljoonasta eurosta (UM:n ja SPR:n osuudet yhteensä per vuosi) yhteisöissä tehtävään valmius-ja terveystyöhön. Tähän työhön kohdennamme joka vuosi 95 prosenttia ohjelman resursseista.

Juha Blomberg / Suomen Punainen Risti

Tutustu Suomen Punaisen Ristin terveys- ja katastrofityöhön sekä humanitaariseen apuun.

Jussi Rastas / Suomen Punainen Risti

Tutustu Suomen Punaisen Ristin parhaillaan käynnissä oleviin kehitysyhteistyö- ja katastrofiapuhankkeisiin.

Jarkko Mikkonen

Punainen Risti etsii kansainvälisiin tehtäviin erityisesti lääkäreitä ja sairaanhoitajia, logistikkoja, taloushallinnon ja kehitysyhteistyöhankkeiden ammattilaisia sekä it-ammattilaisia, joilla on laaja käytännön kokemus.